Energia

1. Miksi vihreät eivät aja ydinvoimasta luopumista?

Vastaus:

* Pitkällä aikavälillä ydinvoiman alasajo on vihreiden tavoite myös Suomessa.
* Ydinvoiman suhteen Suomi on sikäli poikkeuksellinen länsimaa, että tänne on juuri päätetty rakentaa lisää ydinvoimaa. Vihreiden lyhyen aikavälin tavoitteena on ollut estää uusien ydinvoimaloiden rakentaminen. Vihreät vastustivat uutta voimalaa, mutta hävisivät lopullisessa käsittelyssä. Eduskunnan päätöksen jälkeen vihreät päättivät lähteä hallituksesta.

2.Ilman ydinvoimaa Kioton sopimuksen mukaiset päästövähennykset ovat mahdottomia toteuttaa tai tulevat ainakin kohtuuttoman kalliiksi.

Vastaus:

* Hallituksen vuonna 2001 eduskunnalle antaman ilmastoselonteon mukaan suomen sähköntarve voidaan kattaa ja päästöt pitää Kioto-sitoumuksemme rajoissa energiapolitiikalla, johon kuuluvat energian säästön tehostaminen, uusiutuvan energian käytön lisääminen ja kivihiilen korvaaminen maakaasulla.
* Suomelle EU:ssa sovittu päästövähennys voidaan toteuttaa vihreällä energiapolitiikalla, jonka kulmakivet ovat energian säästö, kivihiilen korvaaminen maakaasulla sekä puuhakkeen ja muun uusiutuvan energian käytön lisääminen.
* Päästövähennysurakka ei pääty vuoteen 2010, vaan päästöjä on koko maailmassa 100 vuoden kuluessa vähennettävä noin 60 % nykyisestä, jos halutaan ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden tasaantuvan noin puolitoistakertaiseksi verrattuna ennen teollistumista vallinneeseen aikaan. Ydinvoiman lisärakentaminen vain viivästyttää kaikkia niitä muutoksia, joita tarvitaan.
* Jos sähkön kulutuksen annettaisiin kasvaa entiseen malliin ja päästövähennykset toteutettaisiin pelkästään rakentamalla lisää ydinvoimaa, tarvittaisiin uusi suuri ydinvoimala noin joka kolmas vuosi. Tämä ainakin tulisi tolkuttoman kalliiksi. Sitä paitsi myös uraani on uusiutumaton, niukkeneva luonnonvara.
* Koko EU:n tavoite ilmastomuutosta aiheuttavien kaasujen (hiilidioksidi CO2, metaani CH4, typpioksiduuli N2O, muut ovat halogenoituja hiilivetyjä) päästöjen vähentämiseksi on 8 %:n vähennys vuoden 1990 tasosta vuoteen 2010 mennessä. Suomen tavoite on 0 % eli päästöt on saatava vuoden 1990 tasolle. Esim. Saksa on sitoutunut vähentämään päästöjään peräti 21 %.
* Vuonna 2000 Suomen kasvihuonekaasupäästöt olivat hieman alle vuoden 1990 tason. Ensimmäisenä alenivat metaanipäästöt. Se johtuu jätteen käsittelyn parannuksista: suuri osa biojätteestä kompostoidaan, jolloin se ei tuota metaania. Lisäksi kaatopaikoilla on alettu ottaa talteen metaania, jota syntyy niille aikaisemmin haudattujen biojätteiden mätänemisestä. Hiilidioksidipäästöjä ovat vähentäneet puun energiakäytön kasvu, sähkön tuonnin kasvu pohjoismaista, kivihiilen osittainen korvaaminen maakaasulla sekä vanhojen ydinvoimalaitosten tehonkorotukset.
* Tampereen yliopistossa tehdyn tutkimuksen mukaan (Jyrki Luukkanen) vihreä energiapolitiikka parantaa työllisyyttä ja sitä kautta energiamuodon taloudellisuutta. Lisäydinvoima sen sijaan suosii paljon energiaa kuluttavaa teollisuutta, jonka työllistävä vaikutus on vähäinen. Uusiutuvien energialähteiden käytön on laskettu työllistävän 2-5 kertaa paremmin kuin fossiilisten polttoaiheiden tai ydinvoiman käytön. lisäksi uusiutuvat energialähteet työllistävät ennen kaikkea maaseudulla eli siellä, missä tällä hetkellä kärsitään pahimmin työttömyydestä.
* Kotimaista uusiutuvaa energiaa käyttävään uuteen teknologiaan (puu, tuuli) investoiminen työllistää sekä suoraan että välillisesti sekä kehittää suomalaista osaamista. Myös uuden teknologian vienti vetää: energiateknologian viennin arvo ylittää nykyään sähkön, maakaasun ja kivihiilen tuonnin arvon.

3. Miten ihmeessä vihreät voivat kannattaa fossiilista maakaasua?

Vastaus:

* Vihreiden pitkän aikavälin tavoite on kestävä energiatalous eli elämä pelkästään uusiutuvien energiamuotojen varassa. Tätä ei kuitenkaan voida toteuttaa heti huomispäivänä. Maakaasu toimii siltana kestävään energiatalouteen silloin, kun sen käytön lisäämisellä korvataan kivihiiltä.
* Maakaasu ei aiheuta suuronnettomuuden riskiä eikä siitä jää radioaktiivisia jätteitä sadoiksi tuhansiksi vuosiksi.
* Polttoaineen palamisessa vapautuvaa energiayksikköä kohden maakaasun polttamisesta aiheutuu hiilidioksidipäästöjä 60 % kivihiilen verrattuna. Koska kaasuvoimaloiden hyötysuhde on parempi, tuotettua sähköenergiayksikköä kohden maakaasun päästöt ovat noin 50 % kivihiilen päästöistä.
* Muut maakaasun päästöt (rikin oksidit, hiukkaset, raskasmetallit) ovat mitättömät kivihiileen verrattuna.
* Maakaasua on tuotu Venäjältä Suomeen lähes keskeytyksittä jo noin 30 vuotta. Huoltovarmuus on ollut hyvä, vaikka maa on tässä välissä vaihtanut jo nimeäkin ja kokenut vallankumouksen.
* Ilman uutta putkeakin maakaasun kulutus Suomessa on 1990-luvulla kasvanut noin kaksinkertaiseksi ja on tällä hetkellä n. 4 miljardia kuutiometriä. Toinen putki Venäjältä Suomeen valmistuu lähiaikoina. Maakaasun kulutus voidaan tällä kapasiteetilla lähes kaksinkertaistaa.
* Nykyinen putkikapasiteetti mahdollistaa vielä kulutuksen kaksinkertaistamisen. Lisäksi Venäjän kaasuyhtiö Gasprom päätti syksyllä 2002 rakentaa uuden suurputken Itämeren kautta Saksaan. Sen on määrä valmistua ennen vuotta 2010. Tämä putki tulee huomattavasti parantamaan maakaasun käytön huoltovarmuutta Suomessa.

4. Eikö ole vastuullisempaa tuottaa sähköä uudessa hyvässä suomalaisessa ydinvoimalassa kuin tuoda sähköä Venäjän huonoista ydinvoimaloista?

Vastaus:

* Jos Venäjän viranomaisilta kysyy, että "suljetteko Sosnovyi Borin ydinvoimalaitoksen, jos Suomeen rakennetaan viides ydinvoimala", saa vastaukseksi naurua.
* Sähkömarkkinoiden vapauduttua sähköä voi ostaa kaikista ilmansuunnista. Suomi ostaa jo tällä hetkellä runsaasti myös Ruotsin ja Norjan vesivoimalla tuotettua sähköä.
* Saksalaisen Öko-instituutin vuonna 1998 tekemän selvityksen mukaan energian säästömahdollisuudet Luoteis-Venäjällä ovat niin suuret, että siellä olevat ydinvoimalaitokset (Kuola, Sosnovyi Bor Pietarin lähellä) voitaisiin sulkea ilman elintason laskua.
* Suomen ydinvoimapäätös on jo Itä-Euroopassa tulkittu siten, että ydinvoima hyväksytään lännessäkin.

5. Vihreiden energiapolitiikka romuttaa talouskasvun, työllisyyden ja hyvinvoinnin.

Vastaus:

* Päinvastoin, vihreä energiapolitiikka auttaa takaamaan hyvinvoinnin myös tulevaisuudessa. Pitkällä aikavälillä hyvinvointi voi perustua ainoastaan uusiutuvaan energiaan, kuten aurinkoenergiaan, tuulivoimaan, puuhun ja muuhun biomassaan.
* Ilmastomuutoksen kiihtyminen voi romuttaa hyvinvoinnin ja talouden. Muutaman vuosikymmenen kuluessa ilmastopolitiikan kannalta ratkaisevassa asemassa tulevat olemaan nykyiset kehitysmaat. Vihreä energiapolitiikka jouduttaa uusiutuvaa energiaa käyttävän tekniikan kehitystä. Uusiutuvaa energiaa käyttäen myös kehitysmaiden ihmiset voivat parantaa elinolojaan vaarantamatta maapallon ilmastoa.
* Vihreä energia- ja talouspolitiikka edistää kansantalouden rakennemuutosta. Yhden pysyvän työpaikan vaatimat investoinnit ovat perinteisessä prosessiteollisuudessa 30-50-kertaiset verrattuna korkean tekniikan teollisuuteen. Yhtä työpaikkaa kohden prosessiteollisuus kuluttaa energiaa 100-400-kertaisesti verrattuna korkean tekniikan teollisuuteen.
* Ruotsi, Saksa ja Belgia ovat päättäneet aloittaa ydinvoimasta luopumisen. EU:n strategia hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi perustuu ennen muuta uusiutuvaan energiaan ja säästöön.

6. Energian säästö pakottaisi ihmiset värjöttelemään kylmässä ja pimeässä. Teollisuudessa kaikki järkevä energiansäästö on jo toteutettu.

Vastaus:

* Mahdollisuudet säästää energiaa uuden tekniikan avulla ovat paljon suuremmat kuin yleisesti tiedetään. Energiansäästön palvelukeskus Motivan arvion mukaan energiaa voitaisiin säästää alalla kuin alalla melko helpoin ja halvoin keinoin 10-20 %, joillakin jopa 50 %. VTT:n tutkimusten mukaan rakennusten energiansäästöpotentiaali on jopa 50-70 % yhtälailla uudisrakentamisessa kuin vanhan rakennuskannan korjausrakentamisessa.
* Ruotsin Nytekin (Tekesiä vastaava organisaatio) julkaiseman tutkimuksen mukaan noin 3 vuodessa voitaisiin säästää sähköä 6,5 milj. kWh eli suunnilleen Loviisan voimalaitoksen vuosituotannon verran pelkästään sillä, että virastot, palveluala ja kodit silloin, kun ne muutoinkin ostavat uusia sähkölaitteita, valitsisivat markkinoiden energiapiheimmän vaihtoehdon. Teollisuuden energiansäästömahdollisuudet ovat vielä suuremmat.
* Syksyllä 1998 ilmestyneen "Kestävä paperi" -tutkimuksen mukaan suomalaisessa paperiteollisuudessa voitaisiin säästää energiaa huomattavia määriä. Mekaanisesti hierretyn paperikuitumassan valmistuksessa käytettävää sähköenergiaa voitaisiin uudella tekniikalla säästää 5-15 %. Tämä on merkittävä määrä, koska mekaanisen paperimassan valmistus nielee 10 % koko Suomen sähkönkulutuksesta. Hyvin yksinkertaisin toimin, lähes pelkillä venttiilien säädöillä, paperiteollisuus voi muutamassa vuodessa säästää energian kulutusta noin 17 miljoonan euron (100 milj. mk) edestä vuodessa.
* Vihreä verouudistus kannustaa energian säästöön ja uuden tekniikan kehitykseen.

7. Haaveet tuulivoimasta ovat tuulentupia ja paljastavat vihreät haihattelijoiksi.

Vastaus:

* Aurinkoenergiaa on periaatteessa rajattomasti, auringon maahan säteilemä teho on noin 15 000 kertaa ihmiskunnan teknisen energiankulutuksen teho. Aurinkosähkö on kuitenkin toistaiseksi kalliimpaa kuin tuulisähkö. Tuulen potentiaali on pienempi, mutta hyödynnetty tuulivoima ei kuitenkaan vielä ole lähelläkään rajoja. EU:n alueella tuulivoimaloiden teho on 1990-luvulla kasvanut keskimäärin 40 % vuodessa. Vuonna 2002 ylitettiin 20 000 MW raja. EU:n komission tuulivoimatavoite vuodelle 2010 on 40 000 MW. Vertailun vuoksi: Suomen viidennen ydinvoimalan tehoksi on suunniteltu 1000-1600 MW.
* Tuulivoima-asiantuntijat ennustavat, että noin 10 vuoden kuluttua tuulisähkö on hinnaltaan kilpailukykyistä uusiin lauhdevoimaloihin verrattuna ilman tukiaisiakin. Useiden asiantuntija-arvioiden mukaan ensi vuosikymmenellä investoinnit uusiutuvaan energiaan koko maailmassa tulevat ylittämään investoinnit perinteisiin energiamuotoihin. Pelimerkkien paneminen ydinvoimaan nyt olisi taloudellisesti suuri virhe.
* Suomalaisen tuulivoimateollisuuden liikevaihto on vuodesta 1995 kasvanut 40 prosentin vuosivauhtia. Suomalaisen tuulivoimateollisuuden liikevaihto on tällä hetkellä 200 miljoona euron tasolla. Tekesin Climtech-ohjelmassa on arvioitu, että vuonna 2010 liikevaihto voi olla 0,7-3 miljardia euroa (http://www.vtt.fi/ene/Climtech/material/climtech_2-02_fin2.pdf).
* Tuuli- ja aurinkoenergian markkinoiden kasvu on verrattavissa tietotekniikan markkinoihin: Viime vuosina tuulivoimamarkkinat ovat kaksinkertaistuneet joka toinen vuosi. Suomen kannattaa pyrkiä kärkeen myös näiden "tulevaisuuden kännyköiden" markkinoilla.
* Suomessa jokainen prosentti tuulivoimaa vähentää hiilidioksidipäästöjä 2 %. Ikävä kyllä Suomi on toistaiseksi tuulivoiman kehityksessä EU:n hännänhuippu. Suomessa tuulivoiman osuus sähköntuotannosta on edelleen alle 0,1% (vuoden 2003 alussa 43 MW). Suomessa vuonna 2002 rakennettiin tuulivoimaa lisää vain 4 MW, tänä vuonna tulee 10 - 20 MW lisää. Tanskassa tuotettiin vuonna 2002 sähköstä noin 15 % tuulivoimalla ja tänä vuonna 20%, jos vuosi on tuulioloiltaan normaali. Tanskan tuulivoimateollisuus toi vuonna 2001 yli 3 miljardin euron vientitulot. Ruotsin hallitus on asettanut tavoitteeksi 10 TWh tuulivoimaa v. 2010 (nyt noin 0,5). Saksassa on tavoitteena 20 000 MW tuulivoimaa kuivalla maalla ja 25 000 MW merellä vuoteen 2030 mennessä. Nyt siellä on yli 10 000 MW kuivalla maalla, merellä 0. Espanjassa puolestaan tuulivoimakapasiteetti on nyt noin 3500 MW, ja siellä rakennetaan n. 1000 MW vuodessa. Tavoite on 13 000 MW vuonna 2010. Ranskassa tavoite on 5000 - 10000 MW vuonna 20 10.
* Suomen tuulivoimaresurssit ovat hyvät. Hyödyntämiskelpoinen tuulivoimapotentiaali merialueilla on yli 10 000 MW suojelualueiden ulkopuolella. Suomessa tuulivoiman tuotantohuippu osuu talveen, jolloin sähköä tarvitaan eniten ja siten tuulisähkön arvo on keskihintaa korkeampi. On selvää, ettei rakentamispotentiaali rajoita tuulivoiman hyödyntämistä Suomessa ainakaan lähivuosikymmeninä. Ylimääräisen säätö- ja varavoiman aiheuttamat lisäkustannukset alkavat tulla havaittaviksi kun kaikesta sähköstä 5-10 % tuotetaan tuulella. Siirtoyhteyksien parantaminen pohjoismaiden välillä helpottaisi tätäkin ongelmaa.

8. Ydinvoimaa tarvitaan kunnes fuusio on saatu kesytettyä.

Vastaus:

* Uraania riittää nykytekniikalla toimiviin ydinvoimaloihin vain muutamaksi vuosikymmeneksi. Jos ns. nopeat eli hyötöreaktorit saataisiin toimimaan kunnolla, uraanivaroista saatavissa oleva energiamäärä moninkertaistuisi. Nopeat reaktorit ovat kuitenkin vielä vaarallisempia kuin "tavalliset" ydinreaktorit. Myös ns. hiukkaskiihdytinreaktorien käyttöönotto moninkertaistaisi uraanista saatavan energiamäärän. Nämä reaktorit puolestaan ovat vasta idea-asteella ja tulevat joka tapauksessa kalliimmiksi kuin "tavalliset" ydinvoimalat.
* Pitkällä aikavälillä fuusiosta saattaa tulla tärkeä energianlähde. Fuusio perustuu raskaiden vety-ytimien yhdistymiseen. Fuusion raaka-ainetta eli raskaita vety-ytimiä on merivedessä niin paljon, että varannon raja ei tule vastaan. Alan tutkijat ovat jo monta vuosikymmenestä uskoneet toimivan fuusion kangastavan noin 10-20 vuoden päässä. Tämä aikaväli on ollut pikemminkin kasvamaan kuin lyhenemään päin. Suomessa Vihreät eivät ole ottaneet kantaa fuusioreaktorien hyväksyttävyyteen.
* Perinteiseen eli uraanin hajottamiseen perustuvaan ydinvoimatuotantoon liittyy hallitsemattomia ongelmia koko sen elinkaaressa uraanin louhinnasta käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitukseen. Miksi haluaisimme edistää energiantuotantomuotoa, jonka käyttöön liittyy väistämättä riskejä?

9. Vihreillä ei ollut esittää realistista vaihtoehtoa ydinvoimalle.

Vastaus:

* Ydinvoimalle on olemassa ympäristöystävällisempiä, taloudellisesti ja yhteiskunnallisesti kestävämpiä vaihtoehtoja. Vihreän energiapolitiikan kulmakivet ovat energian säästö, kivihiilen korvaaminen maakaasulla sekä puuhakkeen ja muun uusiutuvan energian käytön lisääminen.
* Myös Suomen hallitus päätyi siihen, että Kioton tavoitteet voidaan saavuttaa ilman ydinvoimaa. Kansallisen ilmastostrategian yhteydessä hallitus esitteli eduskunnalle kaksi vaihtoehtoista, taloudellisilta kustannuksiltaan samantasoista skenaariota, joissa toisessa yhtenä energiantuotannon osana oli ydinvoima, toisessa ei. Näiden vaihtoehtoisten skenaarioiden taloudellinen ero oli vain 0,1-0,3 % kansantuotteesta vuonna 2010. Tämä on paljon vähemmän kuin kansantalousennusteiden yleinen epävarmuusmarginaali. Keskimääräiselle perheelle tämä ero merkitsisi 10-20 euroa vuodessa vuonna 2010.
* Vihreiden kannattama energiaskenaario on paitsi turvallisempi, myös puhtaampi. Hallituksen skenaarioista tehdyn ympäristövaikutusarvion mukaan vihreämpi skenaario tuottaisi vähemmän myös rikin ja typen oksideja, jotka aiheuttavat happosateita.

10. Väite: Nyt ydinvoimapäätös tehty, ei enää tarvita tukia uusiutuville energiamuodoille.

Vastaus:

* Ydinvoimapäätöksen takia niitä tukia juuri tarvitaankin! Tieto siitä, että uusi ydinvoimala aloittaa toimintansa vuoden 2010 tienoilla, tuo tiettyjä odotuksia energiamarkkinoille ja vähentää kiinnostusta investoida uusiutuviin energialähteisiin.
* Vihreiden täytyy tehdä työtä sen eteen, että ydinvoimapäätöksen yhteydessä luvatut satsaukset energian säästöön ja uusiutuvien energialähteiden edistämiseen toteutetaan myös käytännössä. Suomen tulisi ottaa käyttöön sama malli kuin muun muassa Ruotsissa ja Belgiassa, joissa sähköyhtiöt velvoitetaan tuottamaan vuosittain kasvava osuus myymästään sähköstä uusiutuvalla energialla.
* On vaara, että nyt jäädään odottamaan uuden voimalan rakentamista tumput suorina. Jos sähkön kulutuksen annetaan kasvaa entiseen malliin, "tarvitsemme" viidennen voimalan jälkeen taas pian uusia ydinvoimaloita. Kasvua on hillittävä tehostamalla energian käyttöä, ja lisäenergian tarve on tyydytettävä uusiutuvilla energianlähteillä.

11. Tuulivoimalat tärvelevät rannikon ja saariston kauneimmat maisemat ja kansallispuistot

Vastaus:

* Suomen virallinen tuulivoimatavoite eli 500 MW vuonna 2010 mahtuu rannikon valmiisiin teknoympäristöihin eli satamiin ja teollisuusalueille.
* Jos tuulivoimalla tuotettaisiin yhtä paljon sähköenergiaa kuin 1000 megawatin ydinvoimalalla, siihen tarvittaisiin yhteensä 3500 MW:n tuulipuistot. Ne veisivät meren matalikoilla tilaa 350 neliökilometriä, joka on tuhannesosa Suomen pinta-alasta. Kuluttajien sähkön hintaa vuonna 2010 tämä nostaisi korkeintaan 30 euroa vuodessa, mikäli tuulivoimatekniikan hinnan halpeneminen pysähtyisi tähän päivään.



www.vihrealiitto.fi                         www.turunseudunvihreat.fi