Ilmastonmuutos ja päästökauppa

1. Ilmastonmuutos on vihreiden keksintö, tapa kiristää teollisuutta.

Vastaus:

* Ilmastonmuutos on jo käynnissä. Maailman terveysjärjestö WHO on arvioinut, että jo nyt ilmastonmuutos tappaa 160 000 ihmistä vuodessa. YK:n ympäristöohjelman UNEP:in pääjohtaja Klaus Töpfer on todennut, että rikkaiden teollisuusmaiden hiilidioksidipäästöistä kärsitään eniten Afrikassa. Afrikka itse aiheuttaa päästöistä vain 3 %. Töpfer on todennut, että hiilidioksidipäästöjä aiheuttamalla me viemme ympäristöongelmia kehitysmaihin.
* Uusin Scientific American-lehti kertoo, että kasvi- ja eläinlajien vuosirytmit ovat muuttumassa ja monien toisistaan riippuvaisten lajien vuosirytmit ovat erkanemassa toisistaan. Tämän pelätään aiheuttavan äkillisiä lajien sukupuuttoja.
* Vaikka USA:n presidentti Bush heittäytyy vastuuttomaksi ja vaikka Venäjän mielipide Kioton ilmastosopimuksesta vaihtelee kuin tuuliviiri, luonto on armoton ja ilmasto muuttuu. Havainnollisimmin pitkän aikavälin muutoksesta kertoo napa-alueiden ja vuoristojen jäätiköiden hupeneminen, josta löytää tuoreita uutisia vaikkapa tiedelehti New Scientistin tai NASA:n nettisivuilta.
* Ilmakehän huippututkijoista koostuva hallitustenvälinen ilmastonmuutospaneeli IPCC arvioi, että ilmastonmuutoksen jarruttamiseksi ihmisen kannalta siedettävään vauhtiin pitää kasvihuonekaasujen päästöt koko maapallolla pienentää noin kolmasosaan nykytasosta.

2. Miten ilmastonmuutoksen voi välttää? Onko Kioton pöytäkirjasta apua?

Vastaus:

* Ilmakehän huippututkijoista koostuva hallitustenvälinen ilmastonmuutospaneeli IPCC arvioi, että ilmastonmuutoksen jarruttamiseksi ihmisen kannalta siedettävään vauhtiin pitää kasvihuonekaasujen päästöt koko maapallolla pienentää noin kolmasosaan nykytasosta.
* Kioton pöytäkirja, joka tavoittelee vasta 5,2%:n päästövähennystä teollisuusmaissa, on vasta alkua. Se on kuitenkin välttämätön askel.
* Kioton sopimus velvoittaa päästöjen vähentämiseen ensiksi niissä maissa, joissa päästöt henkeä kohden ovat suurimmat ja joissa päästöjen vähentämiseen on parhaat käytännön edellytykset, siis teollisuusmaissa. Kioton pöytäkirja ei vielä aseta kehitysmaille päästövähennysvelvoitteita. Niiden, jotka tätä kritisoivat, kannattaa muistaa että intialaisia tarvitaan kymmenen ennen kuin he saavat aikaan samansuuruiset hiilidioksidipäästöt kuin yksi suomalainen.
* Kehitysmaat tarvitaan talkoisiin mukaan. Mutta kuinka se tapahtuu? Sitenkö, että me rikkaiden maiden ihmiset sanomme kehitysmaille: "Olkaa hyvät ja ryhtykää hommiin, me tulemme mukaan sitten joskus." Ei, kyllä sen on mentävä toisin päin. Pääasiassa me olemme ilmastonmuutoksen aiheuttaneet ja korjanneet myös hyödyn päästöistä. Siksi meidän on aloitettava myös päästöjen vähennysurakka.

3. Päästökauppa on uhka Suomen teollisuudelle.

Vastaus:

* Menneeseen takertuminen voi tuntua mukavalta ja turvalliselta, mutta kannattaa pitää mielessä muutama perusasia. Maailman energiatalous tulee kokemaan vähintään yhtä perusteellisen muodonmuutoksen kuin tietoliikenneala on kokenut, kun siirryimme lankapuhelinverkoista mobiiliaikaan. Energia-alan muutos ei voine olla aivan yhtä nopea kuin se oli telealalla, mutta se tulee olemaan perinpohjainen.
* Suomen päästökiintiö asukasta kohden on Euroopan kolmanneksi korkein.
* Suomessa itketään nyt suuria krokotiilin kyyneleitä EU:n hiilidioksidipäästökaupan vuoksi. Valitetaan sitä, että Suomen päästöt ovat maailman päästöistä vain pari promillea. Muistetaanpa nyt se, että maailman väestöstä me olemme vähemmän kuin promille. Henkeä kohden Suomen päästöt ovat EU:n keskitasoa, samaa luokkaa kuin esimerkiksi Saksan ja Tanskan. Kokonaisuutena EU on sitoutunut vähentämään päästöjä vuoteen 1990 verrattuna 8 %, Saksa jopa 21 %, pääasiassa vesivoimalla sähkönsä tuottava Itävaltakin 13 %. Suomi-neito sen sijaan on sitoutunut 0 %:iin eli vain siihen että pidämme päästöt vuoden 1990 tasossa. Tämän väittäminen kohtuuttomaksi onnistuu vain Suomessa.

4. Kysymys: Voiko päästökaupasta olla hyötyä Suomen teollisuudelle?

Vastaus:

* Ilmastonmuutoksen hillintä pakottaa uudistamaan lähivuosikymmeninä koko maailman energiateknologian. Tietoliikennealan osalta tiedämme omasta kokemuksestamme, mitä etua seuraa tekniikan kehityksen kärkeen pääsystä. Energiatekniikan kohdalla pätee aivan sama lainalaisuus. Parhaiten pärjää se, joka asettuu muutoksen kärkeen eikä se, joka jättäytyy jälkijoukkoon.
* Päästökauppa ja muut ilmastopolitiikan toimet EU:ssa, jotka kannustavat investoimaan uuteen tekniikkaan, vievät Euroopan kilpailukykyä eteenpäin. Suomalaisen teollisuuden kannattaa pyrkiä muutoksen kärkeen eikä harata vastaan käsi fossiilienergian turvakahvassa.

5. Mitä hyötyä päästöjen vähentämisestä on, kun moni maa jää sopimusten ulkopuolelle?

Vastaus:

* Kioto-sopimuksen heikkoutena on pidetty, että moni merkittävä maa on sen ulkopuolelle, erityisesti USA ja Venäjä. Yhdysvaltojen poissaolo on pettymys. Tämän sai Floridan epäselvä ääntenlaskenta aikaan. Eiköhän Yhdysvallat tule mukaan ensi presidentinvaalien jälkeen. Jos ei tule, se merkitsee amerikkalaiselle teollisuudelle kilpailuetua, mutta tuo kilpailuetu on mitätön verrattuna siihen, jonka dollarin alamäki niille on tuonut. USA:n jäämisestä pois kärsisi ilmakehä, eivät niinkään kilpailijat.
* Kun samalla rahalla vähennetään hiilidioksidipäästöjä Venäjällä moninkertainen määrä, on sekä Venäjän, Euroopan että ilmaston etu, että Venäjä liittyy sopimukseen. Samasta syystä toivotaan Kiinaa ja Intiaa pian mukaan päästökauppaan. Kioton sopimuksessa ne ovat mukana
* Päästökauppa tulee merkitsemään suurta tulonsiirtoa kehittyneistä maista vähemmän kehittyneisiin. Tämä rahavirta tulee varmaankin ylittämään nykyisen kehitysavun. Raha menee tuotannon modernisointiin. Tämä tietysti maksaa meille rikkaiden maiden kansalaisille, mutta vastapainona saamme elinkelpoisen maapallon ja vältymme, emme varmaankaan ilmastonmuutokselta kokonaan, mutta sen äärimmäisiltä muodoilta.

Kattava tietopaketti aiheesta osoitteessa: www.vihrealiitto.fi/ilmasto



www.vihrealiitto.fi                         www.turunseudunvihreat.fi