Kulttuuri

janina

Taiteen yhteiskunnallinen merkitys

Turun filharmonisen orkesterin valtuuskunnan jäseneksi!

Määrärahan osoittaminen Tanssin aluekeskuksen perustamiseen Varsinais-Suomeen

Alueellinen tanssikeskus



Taiteen yhteiskunnallinen merkitys

Ajankohtaiskeskustelu
Keskustelualoite KA 9/2002 vp Sirpa Pietikäinen /kok ym.:
Janina Andersson /vihr (vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Olemme kaikki yksimielisiä siitä, että lapsille ja nuorille on saatava kulttuuria. Mutta ongelma on ehkä juuri siinä, että nämä samat ihmiset, jotka ovat meidän lapsillemme esikuvia ja antavat heille itsetuntoa, he ovat myös kantaa ottavia taiteilijoita. Olen itse läheltä seurannut esimerkiksi yhtä tanssiryhmää, joka on ottanut erittäin vahvasti kantaa, niin vahvasti, että päättäjät kokivat sen epämiellyttävänä. Silloin on valitettavasti niin, että joskus taiteilijakin joutuu pohtimaan, uskaltaako hän tehdä ja sanoa, mitä haluaa, vai pelkääkö hän menettävänsä tukea. Pelkääkö hän oman tukensa puolesta, jos hän ottaa kantaa johonkin, mikä ärsyttää päättäjiä. Se on aika pelottavaa, jos taiteilija ei uskalla ottaa kantaa myös silloin, kun se voi olla meille pelottavaa. Joskus taide voi pelottaa siinä, että se tuo esiin semmoisia ennakkoluuloja ja kipukohteita yhteiskunnassamme, jotka ovat itse asiassa meille häpeäksi. Se on myös taiteilijan tehtävä. Sen takia ehkä joskus rahahanat ovat kiinni silloinkin, kun niiden pitäisi olla auki, vain sen takia, että me vähän pelkäämme taidetta.

1) Taiteen yhteiskunnallinen merkitys
Ajankohtaiskeskustelu
Keskustelualoite KA 9/2002 vp Sirpa Pietikäinen /kok ym.:
Janina Andersson /vihr:
Arvoisa puhemies! Joskus vielä tuntuu, että on olemassa sellainen mysteerinen kuva, mikä on oikea taiteilija. Hän on kärsivä ihminen, joka elää kylmässä, huonoissa vaatteissa, juo paljon alkoholia, jolla on paljon rakastajia tai rakastajattaria. Sitten hän yksin siellä kärsii ja luo tuskissaan ja tulee hyvää taidetta. Mutta itse en usko tähän ollenkaan. Minä uskon, että hän on aivan tavallinen ihminen, jolla on hyvä, normaali perhe-elämä, lapset, lämmintä ja hyvää ruokaa ja turvallisuutta, ja luo vähintään yhtä hyvää taidetta ja ehkä parempaakin.
Kun me olemme huolissamme siitä, että meillä on nyt uusi sukupolvi, joka elää pätkätöissä eikä halua lapsia sen takia, että on niin epävarma olo, niin jos mikään on epävarma, se on taiteilijan elämä, epävarmaa kuin mikä. Silloin jos asuntolainat painavat päälle ja tietää, että apuraha tulee tai ei tule, ja koko ajan pitää anoa ja olla polvillaan, missään nimessä ei nykyinen työntekijä voi ärsyttää työnantajaa, koska pätkätyö loppuu siihen, jos ärsyttää, jos me olemme tavallaan työnantajia. Minä pelkään sitä, että meitä ei uskalleta ärsyttää siinä pelossa, että silloin se pätkätyö loppuu siihen. Perustulo olisi eräs malli, johon ehkä pitäisi vähitellen päästä Suomessakin. Meillä olisi edes jonkinlainen lattia kaikilla varmuuden vuoksi, ja sen päälle rakennetaan muuta lisäturvaa, mutta ei voi yhtäkkiä tippua ihan tyhjyyteen.

Herr talman! Avundsjuka är säkert en delorsak till att kultur är någonting som man har en ganska skizofren inställning till. Man tänker att om någon får göra någonting han älskar som sitt jobb så skall han väl inte vänta sig särskilt mycket pengar som tack för det också. Det skall väl vara tillräckligt mycken belöning att älska det man gör. Men i så fall borde inte jag heller få skattebetalarnas pengar som lön för jag älskar också det jag gör. Jag tror faktiskt att det att vi har människor som utövar kultur ger mervärde också för så många andra människor omkring dem också att det är någonting vi borde vara beredda att satsa på. Man borde egentligen inte betala skatt alls på sådant arbete för det är inte till skada för någon, enbart till nytta. Jag tycker att vi inte borde betala skatt för sådant som inte skadar någon. Om vi smutsar ner eller använder energi, då skall vi betala skatt, men inte när vi gör andra människor lyckliga.
Lopuksi vielä. Olen aika varma siitä, että jos ihminen elää sellaisessa paineessa, että hänen pitää koko ajan tehdä jotain muuta työtä voidakseen tehdä sitten välillä vähän aikaa sitä, mitä hän rakastaa, hän ei jaksa tehdä sitä kunnolla. Me tarvitsemme aikaa, aikaa ajatella ja aikaa olla luovia. Sitä emme voi tehdä, jos meillä on koko ajan paine ja stressi päällä.



Turun filharmonisen orkesterin valtuuskunnan jäseneksi!

9.01.2004. Olen tänään aloittanut Turun filharmonisen orkesterin www.turku.fi/orkesteri uuden, vielä nimettömän valtuuskunnan jäsenenä. Valtuuskunta on perustettu orkesterin vuoteen 2007 tähtäävän taiteellisen ja toiminnallisen kehitysprojektin seurantaryhmäksi. Jäseniksi ovat lisäkseni lupautuneet jo muiden muassa arkkipiispa Jukka Paarma, rehtori Keijo Virtanen, pankinjohtaja Sirkka Hämäläinen, päätoimittaja Ari Valjakka, professori Esko Antola, toimittaja Erkki Toivanen, kamarilaulaja Matti Salminen sekä säveltäjät Kalevi Aho ja Mikko Heiniö, kaupunginvaltuutetut Ulla Achrén ja Pertti Paasio, kaupunginjohtaja Armas Lahoniitty, apulaiskaupunginjohtaja Kaija Hartiala ja viestintäjohtaja Mikko Lohikoski. Tänään nautimme Euroopan Turku -gaalakonsertista, jolla avattiin virallisesti Turun 775-vuotisjuhlavuosi. Ennen konserttia oli orkesterin vuoden pääteeman mukainen pieni Itämeri-aiheinen tilaisuus, jonka puhujina olivat professori Esko Antola ja illan konsertin isäntä, toimittaja Erkki Toivanen.
Näin meille esiteltiin orkesterin tämänhetkistä tilannetta: Turun Filharmonisella orkesterilla on takanaan hyvin menestyksekäs vuosi. Suuri Igor Stravinskin Kevätuhri-baletin ympärille rakennettu Skandaali!-produktiomme oli monella tapaa vuoden huipennus, mutta myönteinen kehitys on kuulunut ja jopa näkynyt jokaisessa konsertissamme. Taiteellisesti kehitystyö on mallillaan, yleisö on lisääntynyt merkittävästi (keskikuulijamäärä on kasvanut parissa vuodessa lähes 25%) ja julkisuus on ollut myönteistä. Myös Konserttitalon toiminta on selkeässä nousussa, sillä parissa vuodessa ulkopuolisten vuokraajien tilaisuuksien määrä on noussut 50%. Vuonna 2003 orkesterin ja talon tilaisuuksien kävijämäärä oli lähes 105.000. Tuleville vuosille riittää kuitenkin kosolti töitä, jotta voimme tavoittaa yhä useamman turkulaisen ja tuottaa heille elämyksiä, myönteisiä yllätyksiä ja jännittäviä seikkailuja musiikin historiassa. Vuosien 2003-2006 ohjelmiston pääteemat on rakennettu oman kaupunkimme ja Suomen vanhimman orkesterin historian ympärille piirtämällä musiikillista karttaa, keskipisteenä Turku. Samalla jatkamme jo kahdeksannessa muusikkopolvessa työtä esittävän ja luovan säveltaiteen kulttuuriperinnön vaalijana yhdistämällä orkesterin 214 vuoden historian uuteen oman aikamme musiikin historiaan, jota itse pääsemme kirjoittamaan. Suunnittelemme toimintaamme tällä hetkellä vuoteen 2007 asti. Rakennamme yhteistyössä Turun kaupungin ja turkulaisen liike-elämän kanssa projektia, jossa orkesteri nostetaan taiteellisen suunnittelun ja nousujohteisen kehityksen avulla Suomen eturiviin ja jossa pyrimme samalla saavuttamaan runsasta myönteistä julkisuutta Turulle. Uusiin hankkeisiin kuuluvat muun muassa säännöllisten levytysten, tv-taltiointien ja radiointien sekä Skandaali!-produktiomme kaltaisten tapahtumien mahdollistaminen, konserttikiertueet Suomessa ja ulkomailla sekä kaikinpuolinen näkyvä toiminta oman kaupunkimme ja sen veronmaksajien sekä koko valtakuntamme hyväksi. Vuodesta 2007 ei olekaan enää niin pitkä matka vuoteen 2011, jolloin toivomme olevamme Turkuun (varmasti!) saatavan Euroopan kulttuuripääkaupunkivuoden keskeinen toimija.



Määrärahan osoittaminen Tanssin aluekeskuksen perustamiseen Varsinais-Suomeen

24.09.2004. Tänään on viimeinen päivä jättää talousarvioaloitteet. Olemme tehneet taas vihreän eduskuntaryhmän kanssa oman vaihtoehtobudjetin, jonka osana olevista talousarvioaloitteista minun vastuullani ovat aloitteet, joilla vaaditaan lisää rahaa opiskelijoiden asumislisän vuokrakaton korottamiseen (ns.252-aloite) ja rautateille. Vuosaaren satamahankkeelta taas vaadimme rahaa poistettavaksi.
Varsinais-Suomen yhteisaloitteista minulle tuli tanssin aluekeskuksen perustaminen Turkuun sekä kevytkalustoliikennekokeilun aloittaminen Turku-Uusikaupunki -radalla. Me kaikki siis allekirjoitamme nämä aloitteet, mutta olemme jakaneet edustajien keskuudessa vetovastuuta, ettei kaikki aloitteet kasaannu yhden tai kahden edustajan huolehdittavaksi. Vihreästä vaihtoehtobudjetista löytyy jatkossa tietoa sivuilta www.vihrealiitto.fi

Talousarvioaloite: Määrärahan osoittaminen Tanssin aluekeskuksen perustamiseen Varsinais-Suomeen
Eduskunnalle
Opetusministeriön työryhmä ehdottaa tanssin aluekeskustoiminnan käynnistämistä. Perustettavien aluekeskusten määräksi ehdotetaan 3-5. Lähtökohtana on, että keskukset perustettaisiin olemassa olevien toimintojen pohjalle. Rahoitus niiden kehittämiseen myönnettäisiin hakemuksesta ja valtionavustus voisi olla enintään 50 prosenttia. Opetusministeriön tavoitteena on 500 000 euron vuosittainen määräraha vuosille 2005-2009.
Varsinais-Suomessa, erityisesti Turussa on suuri määrä tanssitaiteen toimijoita mm. Aurinko-baletti ja Tanssiteatteri Eri. Harrastustoiminta on vilkasta. Tanssin koulutusta annetaan Turun konservatoriossa ja ammattikorkeakoulussa, sekä yksityisissä tanssikouluissa. Ammattitanssijoita, pedagogeja, koreografeja ja alan ohjaajia on Varsinais-Suomessa toista sataa. Perustettavan aluekeskuksen taustayhteisönä tulisi olemaan toimijoiden muodostama yhdistys. Edellä olevan perusteella ehdotamme, että eduskunta ottaa valtion vuoden 2005 talousarvioon momentille 29.90.31 lisäyksenä 150.000,00 euroa tanssin aluekeskuksen perustamiseksi Turkuun.
Helsingissä 17 päivänä syyskuuta 2004
Janina Andersson /vihr



Alueellinen tanssikeskus

5.2.2005 Sain jokin aika sitten kuulla ilouutisen siitä, että Opetusministeriö on vihdoin hyväksynyt Lounais-Suomen tanssikeskuksen mukaan tanssin aluekeskusten verkostoon! Olen tämänkin asian parissa tehnyt työtä jo jonkin aikaa, ja viimeksi nyt budjettikäsittelyn yhteydessä esitin talousarvioaloitteessa lisämäärärahaa Varsinais-Suomeen perustettavalle tanssin aluekeskukselle. Silloin asia oli pahasti vastatuulessa ja yritin selvitellä syitä, miksei meidän alueemme tanssiosaamista arvosteta ministeriössä, vaikka valtakunnallisesti on jo pitkään ollut fakta, että Turun seudulla on monenlaista tanssiaktiviteettia, niin esiintyviä ryhmiä kuin tasokasta koulutustakin.
Olen todella iloinen koko Turun seudun ja Lounais-Suomen tanssiosaamisen ja -osaajien puolesta, että he saivat näin hienon tunnustuksen siitä työstä, jota ovat vuosikymmenien aikana tehneet ja tulevat jatkossakin tekemään!



www.vihrealiitto.fi                         www.turunseudunvihreat.fi