Talouspolitiikka

1. Ei vihreillä ole sen toimivampia keinoja työllisyyden parantamiseksi kuin hallituksellakaan.

Vastaus:

* Hallitusohjelmaan kirjattiin tavoite sadantuhannen uuden työpaikan luomisesta ja työllisyysasteen nostamisesta 67 prosentista noin 70 prosenttiin tällä vaalikaudella. Tilastokeskuksen lukujen mukaan Hallituksen ensimmäisenä toimintavuonna työelämän ulkopuolelle siirtyi lähes 40 000 ihmistä. Samaan aikaan työllisten määrä väheni 13 000 hengellä. Työllisyysaste putosi peräti 65,8 prosenttiin.
* Hallitus on sokea uusille mahdollisuuksille, joita sisältyy esimerkiksi pienyrityksiin, palvelualoihin ja elintarvikkeiden paikalliseen jatkojalostukseen.
* Pystyisimme rahoittamaan julkisen koulutuksen, terveydenhuollon ja sosiaaliturvan korkeasta työttömyydestä huolimatta, jos työikäisten osuus pysyisi nykyisellä korkealla tasollaan. Mutta emme mahda mitään sille, että jokainen vanhenee vuoden vuodessa. Eläkkeelle siirtyvien määrä kasvaa lähivuosina meillä jyrkimmin koko Euroopassa. Vuonna 2004 eläkkeelle jää ensi kertaa enemmän ihmisiä kuin työmarkkinoille tulee.
* Myös työttömyys on jäänyt korkealle tasolle. Kun meitä verrataan kehittyneisiin teollisuusmaihin ja tulos suhteutetaan väkilukuun, yksityisiltä palvelualoilta puuttuu Suomessa peräti 200 000 työpaikkaa. Tähän voisi auttaa esim. ravintolapalvelujen arvonlisäverojen alentaminen.
* Keinoksi uusien työpaikkojen luomiseksi aloille, joiden tuottavuus ei ole kovin korkea, vihreät ehdottavat pienipalkkaisen työn verotuksen ja työnantajamaksujen alentamista.
* Tarvitaan myös sosiaaliturvan perustulomalli, joka kannustaa työtöntä ottamaan vastaan työtä, matalapalkkaistakin, mieluummin kuin olemaan työttömänä.
* Vanhemmuudesta työnantajille aiheutuvat kustannukset tulee jakaa kaikkien työnantajien kesken eikä vain lapsen äidin työnantajille kuten nyt. Tämä edistää naisten työllistymistä ja työllistymistä pitkäaikaisiin työsuhteisiin.
* Työtöntä ei saisi enää rangaista keikkatöiden vastaanottamisesta päivärahojen maksuviiveellä. Puheenjohtaja Soininvaara on esittänyt käytännöllistä mallia: Työttömälle annetaan keikkatyöverokortti, jonka veroprosenttiin on laskettu mukaan sovitellun päivärahan vaikutus. Tehtyään keikkatyön työtön saa suurin piirtein oikean rahan kouraansa heti eikä päivärahan maksatukseen ei tule katkosta. Työttömyyskassa ja verottaja saavat setviä jälkikäteen keskenään, kummalle kuuluu mitäkin.
* Vihreät halusivat toteuttaa tuloveronkevennykset siten, että ne kohdistetaan pieni- ja keskituloisille ja että niillä ei vaaranneta peruspalveluja. Edelleen olemme valmiit vastaavasti paikkaamaan valtion taloutta nostamalla energia- ja ympäristöveroja.
* Mitä parempi työllisyystilanne, sitä enemmän varoja vapautuu kaikkeen hyvään: sosiaaliturvaan, terveydenhuoltoon, koulutukseen, kulttuuriin, kehitysapuun, ympäristönsuojeluun.
* Hyvä työllisyystilanne antaa mahdollisuuden lyhentää valtion velkaa. Emme halua leikkauksia sosiaaliturvaan ja yhteiskunnan palveluihin velan takaisinmaksun kiirehtimiseksi.

2. Tekevätkö vihreät mitään Suomen kahtiajakautumisen estämiseksi?

Vastaus:

* Vihreiden aktiiveista suurin osa on kaupunkilaisia, mutta kannamme vastuuta koko maasta aivan kuten kannamme vastuuta myös koko maapallosta ja tämän hetken lisäksi myös tulevaisuudesta.
* Vihreät ovat yksi harvoista puolueista, jotka ovat esittäneet ajatuksia maaseudun kehittämisestä: puuenergian ja luomuviljelyn edistämistä, eettistä kotieläintaloutta, tuotteiden jalostamista paikallisesti ja muuta paikallista yrittäjyyttä, yhdistelmäpalveluja. Puun energiakäytön lisääminen ja tuulivoiman rakentaminen tuovat maaseudulle uusia työpaikkoja ja tuloja.
* Maaseudun palveluverkostoa on parannettava yhdistämällä palveluja toimiviksi ja kilpailukykyisiksi yksiköiksi. Kyläkoulujen säilyttämistä tulee edistää muuttamalla niitä monipuolisemmiksi yhteisötoiminnan keskuksiksi.
* Vihreiden ajamat sosiaalipoliittiset uudistukset tähtäävät siihen, ettei Suomi jakautuisi sosiaalisesti kahtia, menestyjiin ja häviäjiin.
* Vihreät ehdottavat kahta mallia ratkaisuksi syrjäseutujen jatkuvaan työttömyysongelmaan ja yrittäjyyden kannustamiseksi. Syrjäseutujen perustulojärjestelmässä nykyisen peruspäivärahan suuruisen työmarkkinatuki muutetaan perustuloksi, jonka syrjäalueilla asuva henkilö saisi ikään kuin starttirahana yrittämisensä tai pätkätyönsä päälle.
* Toisessa tukimallissa, maaseutusopimusjärjestelmässä, maaseudun toimijaryhmä (kyläyhdistys tms.) tai maatila tekisi yhteiskunnan kanssa sopimuksen yleishyödyllisen työn tekemisestä. Järjestelmän piiriin sopivia töitä voisivat olla esimerkiksi erilaiset hoivapalvelut, erityisryhmille suunnatut kiinteistöjen ylläpito- ja kunnostustehtävät ja ympäristönhoitotyöt.
* Syrjäseutujen perustulojärjestelmän vihreät aloittaisivat kokeiluluontoisesti jo seuraavalla eduskuntavaalikaudella. Maaseutusopimusjärjestelmän rahoituksen vihreät uskovat mahdollistuvan Euroopan unionin maatalouspolitiikan uudistuksen yhteydessä.

3. Vihreät haluavat kääntää kehityksen taaksepäin ja luopua tekniikasta ja ajaa alas koko savupiipputeollisuuden.

Vastaus:

* Päinvastoin: uusi tekniikka auttaa monissa tapauksissa tekemään asioita ympäristöystävällisemmin. Nimenomaan tekniikkaa kehittämällä on mahdollista yhtä aikaa sekä parantaa elämisen laatua että vähentää luonnonvarojen kulutusta.
* Vihreät haluavat saada aikaan Suomen kansantalouden ekologisen modernisoinnin. Koska työpaikat perinteisessä teollisuudessa vähentyvät, haluamme kasvattaa palvelualoja ja uuden tekniikan teollisuutta sekä korottaa jalostusasteita.
* Emme halua lopettaa perinteistä prosessiteollisuuttakaan, vaan puhdistaa sen ja edistää myös siellä energian säästöä.
* Investointi, joka energiasyöpössä ja pitkälle automatisoidussa prosessiteollisuudessa tarvitaan yhtä pysyvää työpaikkaa kohden, on 30-50-kertaa niin suuri kuin korkean tekniikan teollisuudessa. Energian kulutuksen ero yhtä pysyvää työpaikkaa kohden on 100-200-kertainen.
* Erityisesti puun jalostusastetta nostamalla voitaisiin luoda paljon uusia suomalaiseen puuhun perustuvia työpaikkoja. Puunjalostuksessa pitää ottaa suunta enemmän puutuotteisiin, joiden kilohinta on noin 10-kertainen paperiin verrattuna. Miljoonan puukuutiometrin työstäminen antaa Suomessa 2 100 työpaikkaa, Itävallassa 5 600 ja Isossa Britanniassa 27 000. Ero johtuu jalostusasteen erosta. Sahatavaran vienti on työpaikkojen vientiä ulkomaille. Sitä paitsi puutuotteiden tekemiseen tarvitaan vähemmän energiaa kuin paperin.
* Perinteisesti talouspolitiikka Suomessa on suosinut vientialoja. Rakennetyöttömyyden voittamiseksi on huomio kiinnitettävä entistä enemmän kotimarkkinoihin ja palvelualoihin. Palvelualat ovat ainoat, joista voi löytyä merkittävässä määrin uusia työpaikkoja. Teollisuus on vähentänyt työntekijöidensä määrää samalla kun sen tuotanto on noussut. Erityisesti yksityinen palvelusektori on Suomessa pieni verrattuna muihin vastaavan kehitystason maihin. br> * Uuden teknologian vientinäkymät ovat erittäin hyvät (esim. tuulivoimakomponenttien tai höyrykattiloiden vienti). Tämä luo myös uusia työpaikkoja Suomeen.
* Päästökaupasta lisää tietoa Ilmastonmuutos-osiossa.

4. Vihreä verouudistus on epäreilu, koska energiaverojen korotukset koskevat köyhiin kipeämmin kuin rikkaisiin

Vastaus:

* Vihreä verouudistus ei ole epäsosiaalinen, koska energiaverojen korotukset kompensoidaan pienituloisille kohdistettavilla tuloveron alennuksilla.
* Työttömyys on Suomessa suurin syy köyhyyteen ja syrjäytymiseen. Vihreä verouudistus parantaa työllistämisen mahdollisuuksia ja helpottaa siten Suomen pahinta sosiaalista ongelmaa.
* Kaikkien tavaroiden ja palvelujen hintoihin sisältyy myös työn veroja. Vihreä verouudistus nostaa etenkin sähkön ja auton käytön hintaa, mutta alentaa esimerkiksi ruokakassillisen hintaa. Lisäksi vihreät esittävät alennettavaksi nimenomaan pieni- ja keskipalkkaisen työn veroja, koska tämä edistää parhaiten työllisyyden paranemista. Se on myös sosiaalisesti oikeudenmukaista.
* Vihreä verouudistus alentaisi selvästi työvaltaisten alojen kustannuksia. Se mahdollistaisi esimerkiksi palvelualojen työllisyyden kasvun ja joillakin työvaltaisilla aloilla myös parempien palkkojen maksamisen.
* Sähköveron korotus kilowattitunnilta tai auton käytön verottaminen aiheuttaa tietenkin saman kustannuksen niin rikkaalle ja köyhällekin. Kustannuksen euromäärä muodostuu kulutuksen mukaan: suuressa asunnossa asuva maksaa energiaveroa enemmän kuin pienessä asunnossa asuva.
* Energiaa säästämällä ja välttämällä turhaa autolla ajoa jokainen voi itse pienentää maksamiaan energiaveroja.
* Energia- ja ympäristöverot edistävät ekologisesti kestävää kehitystä, mikä on tulevia sukupolvia ajatellen oikeudenmukaista.

5. Energia- ja ympäristöverot eivät voi Suomessa olla korkeampia kuin muualla EU:ssa

Vastaus:

* Energiaveron vähimmäistasosta sopiminen EU:ssa on luonnollisesti yksi Suomen ja muiden EU-maiden vihreiden keskeisimmistä tavoitteista. Se edistää kestävää kehitystä maailmassa paljon tehokkaammin kuin pelkät kansalliset toimet. Mutta Suomen energiavero voi olla muita EU-maita korkeampikin.
* Vuodesta 1994 alkaen Suomen energiavero on ollut korkeampi kuin EU:lle ehdotettu yhteinen energiavero. Samana aikana Suomen talouskasvu on ollut korkeampi kuin EU:ssa keskimäärin.

6. Onko vihreillä annettavaa yrittäjille?

Vastaus

* Vihreiden talouspolitiikan keskeiset tavoitteet, kuten vihreä verouudistus, parantavat työvoimavaltaisten pienten ja keskisuurten yritysten toimintamahdollisuuksia. Työn verojen alentaminen pienentää työnantajan työstä maksaman hinnan ja työntekijän käteensä saaman palkan välistä erotusta ja tekee näin ollen työn teettämisestä entistä kannattavampaa.
* Yrittäjyyteen ja työllistämiseen liittyvä paperityö ja rahaliikenne ovat hyvin työläitä, ja nostavat siten yrittämisen ja työllistämisen kynnystä. Olisi siirryttävä yhden luukun periaatteeseen jossa sekä yrittäjän oman tulon että hänen maksamiensa palkkojen ennakonpidätykset ja eläke- ja sotu-maksut voitaisiin hoitaa keskitetysti ja helposti esimerkiksi pankkien ja vakuutuslaitosten verkkopalveluna yhdellä kaavakkeella ilman erillisiä sopimuksia tai ennakko- ja vuosi-ilmoituksia jokaisen palkanmaksun yhteydessä.
* Taloudellisen riskin ottaminen on osa yrittäjyyttä, mutta yrittäjät kantavat nykyään myös sellaisia riskejä, jotka eivät kuuluisi yksin heidän kannettavakseen. Erityisesti pienimpien yritysten kohdalla puutteellinen sosiaaliturva nousee helposti yrittämisen esteeksi. Yrittäjien sosiaaliturvan on lähennyttävä palkansaajan sosiaaliturvaa. Esimerkiksi yrittäjän omavastuuajan sairaustapauksissa tulisi olla sama kuin palkansaajalla.
* Yrityksessä työskentelevän perheenjäsenten työttömyysturvaa koskevia sääntöjä on selvennettävä. Tuloksen heikentymisen ja työn vähentymisen todistaminen teettää jonkin verran työtä, mutta ei sen tänä päivänä pitäisi olla mahdotonta.
* Elinkeinopolitiikassaan vihreät ovat pyrkineet tukemaan erityisesti palvelualoja, koska uusia työpaikkoja voidaan luoda merkittävästi vain palvelualoille ja koska palvelut ovat ekologisesti kestävämpi vaihtoehto kuin suureen tavaramäärään perustuva yhteiskunta ja koska hyvät palvelut voivat helpottaa ihmisten kotityötaakkaa.
* Vihreät kannattavat arvonlisäveron alentamista työvaltaisilla palvelualoilla, jotta näiden alojen kannattavuus ja työllisyys paranee. Ravintolaruoan alv voitaisiin alentaa kaupan alvin tasolle (nykyisin 17 %).
* Vihreät ovat esittäneet sosiaaliturvamaksujen porrastusta palkan mukaan, mikä parantaisi matalatuottoisen työn asemaa ja lisäisi yrittäjien mahdollisuuksia palkata työntekijöitä tällaisiin töihin.
* Vihreät kannattavat pienyrittäjien arvonlisäveroloukun poistamista ja arvonlisäverottoman toiminnan rajan nostamista.
* Vihreät kannattavat sitä, että yrittäjien työttömyysturva parannetaan lähemmäs työsuhteessa olevien turvaa. Perustulouudistus myös alentaa kynnystä kokeilla itse yrittäjyyttä.

7. Mitä mieltä vihreät ovat kuntien valtionosuuksista ja verotulojen tasauksista kuntien välillä? Ajavatko vihreät vain etelän suurten kaupunkien asiaa?

Vastaus

* Asukkaiden yhdenvertaisuus edellyttää erilaisten tasausmekanismien käyttöä. Muutoin meillä olisi lopulta köyhien asukkaiden kuntia korkeine veroprosentteineen ja huonoine palveluineen ja rikkaiden asukkaiden kuntia alhaisine veroprosentteineen sekä hyvine palveluineen.
* Jako ei kulje etelän ja pohjoisen välillä, vaan sekä rikkaita että köyhiä kuntia on sekä etelässä että pohjoisessa.
* Etelän kasvukuntien taloutta kiristämällä on tehty aluepolitiikkaa. Joidenkin kuntien valtionosuudet ovat muuttuneet miinusmerkkisiksi: esimerkiksi Helsingin ja Espoon valtionosuudet ovat parin viime vuoden ajan olleet negatiivisia, ts. ne maksavat valtiolle "pääkaupunkiosuuksia".
* Kunnat ovat eriytymässä siten, että muuttotappiokuntien palvelut ovat yhä enemmän verotulontasauksen ja valtionosuuksien varassa ja muuttovoittokuntien palvelut taas yhä enemmän oman kunnallisverokertymän ja yritysten voitostaan maksaman yhteisöveron tuoton varassa. Valtio on viime vuosina leikannut itselleen yhä suuremman osuuden yhteisöveron tuotosta, mikä merkitsee sekin uutta tulontasausta vauraiden ja köyhien kuntien välillä. Yhteisöveron jako-osuuksia ei enää tule muuttaa valtion hyväksi (valtio saa nyt noin 80 % ja kunnat vajaat 20 % yhteisöveron tuotosta, kun vielä viisi vuotta sitten suhde oli 55 %-45 %). Verotulontasauksen ansiosta myös köyhät kunnat hyötyvät vauraampien kuntien menestyksestä, sillä verotulontasauspottiin lasketaan mukaan myös yhteisöveron tuotto.
* Kasvukuntiin muuttaa joka tapauksessa koulutettua, ammattitaitoista väkeä, joka löytää itselleen työpaikat ja asunnot. Jos kasvukuntien asuntotuotantoa ja palveluita leikataan, se ei suinkaan hillitse muuttoliikettä, vaan kurjistaa entisestään kunnassa aikaisemmin asuvien pienituloisten ja syrjäytymisvaarassa olevien asukkaiden elämää.
* Kasvukeskusten ja muuttotappiokuntien vastakkainasettelu koituu helposti kaikkien osapuolten tappioksi. Suomen menestyminen kansainvälistyvässä taloudessa edellyttää sitä, että Suomen kasvukeskuksille annetaan menestymisen mahdollisuus. Tämänhetkinen suuntaus on toisenlainen: kuntien välisiä eroja on tasattu lähinnä heikentämällä niiden kuntien asemaa, jotka ovat erityisen riippuvaisia yhteisöveron tuotosta. Nykyinen tulontasausjärjestelmä ja sen tueksi perustettu harkinnanvarainen valtionapu riittävät palvelujen ylläpitoon niissä kunnissa, jotka ovat hoitaneet taloutensa jotakuinkin järkevästi. Myös kuntien erilaisuus on huomioitava valtionosuusjärjestelmässä.
* Yhtenä mahdollisuutena palveluiden turvaamiseen on kunnissa harkittava myös tiiviimpää yhteistyötä kuntien kesken. Myös kuntaliitoksia tulee rohkaista. Kuntien pakkoliitoksia ei kuitenkaan ole järkevää tehdä. Usein toiminnallinen yhteistyö on parempi tapa. Jos yhteistyötään parantavat kunnat näkevät hyväksi liittyä yhteen, se tapahtuu aikanaan luonnollista tietä.
* Huolestuttava piirre valtion tuloverokevennyspolitiikassa on ollut se, että kevennykset maksatetaan kunnilla. Pieni- ja keskituloisten verotusta voidaan käytännössä keventää lähinnä kunnallisveron ansiotulovähennyksen ylärajaa nostamalla. Tämä johtaa kuntien verotulojen vähennykseen, jota monet kunnat joutuvat kompensoimaan kunnallisveroprosenttia korottamalla. Kunnallisveroprosentti on sama kaikilla tulotasoilla. Lopputuloksena on se, että progressiivisesta verotuksesta siirrytään kohti tasaveroa, joka taas rasittaa eniten pieni- ja keskituloisia.

8. Maatalous Suomessa loppuisi kokonaan, jos vihreät saisivat päättää. Vihreille kehitysmaiden viljelijät ovat tärkeämpiä kuin suomalaiset.

Vastaus

* Vihreät puolustavat voimakkaasti kotimaista maataloustuotantoa. Maataloustukien tulee säilyä tasolla, joka mahdollistaa suomalaisen, perheviljelmäpohjaisen maatalouden harjoittamisen jatkossakin. Maatalouspolitiikassa on luotava kannustimia nykyistä eettisempään ja ekologisempaan tuotantoon.
* Maatalouden kehitys on sidoksissa EU:n maatalouspolitiikan linjauksiin ja erityisesti odotettavissa olevaan itälaajentumiseen ja elintarvikkeiden maailmankaupan vapauttamiseen tähtääviin WTO-neuvotteluihin.
* Tukipolitiikan muutos hehtaari- ja eläinyksikkökohtaisista tuista viljelijätuen suuntaan on vihreän maatalouspolitiikan näkökulman mukaista.
* EU:n komission heinäkuussa 2002 tekemä ehdotus maatalouspolitiikan uudistamisesta on askel tähän suuntaan. Ehdotus tukee myös kuluttajakeskeisyyttä, sillä uudistus ohjaa tuottamaan sellaisia tuotteita, joilla on kasvava kysyntä. Myös kansallisilla päätöksillä voidaan jatkossakin silti vaikuttaa moniin keskeisiin maatalousasioihin.
* Juuri nyt olisi poistettava investointitukien tilakokorajoitukset, sillä rakennekehitys etenee luonnollistakin tietä (liian) nopeasti. Pienikin tila voi oikein organisoituna olla kannattava ja näin maaseudun elinvoimaa ylläpitävä yksikkö.
* Vihreät haluavat nostaa luomutuotannon osuuden 20 prosenttiin Suomen ruoankulutuksesta vuoteen 2010 mennessä. Myös lähiruokaa kannattaa suosia sen hyvän ekotaseen takia. Se on myös hyvää aluepolitiikkaa.
* Kehitysmaiden kannalta on tärkeää, että teollisuusmaiden maatalouden tukiaisilla ei heikennetä kehitysmaiden omaa ruoantuotantoa tai sen asemaa markkinoilla. EU:n maatalouden ylituotannon dumppaus kehitysmaiden markkinoille vientitukien avulla on paikallisten viljelijöiden toimeentulon ja paikallisen ruoantuotannon kannalta tuhoisaa politiikkaa. Maataloustuotteiden vienti on monille kehitysmaille realistisin mahdollisuus hankkia vientituloja.



www.vihrealiitto.fi                         www.turunseudunvihreat.fi