Terveys

naistenkymppi

Liikunta

Ruoka

Päihteet





Ajatuksia työssä jaksamisesta

Kirjallinen kysymys terveydenhuollon asiakasnäkökulmasta

Vaaralliset hitaat trendit






Huono omatunto - energiavampyyri

Onko hyvä työntekijä sellainen, joka pitää työpaikalla olemista tärkeämpänä kuin mitään muuta? Pitääkö niiden työntekijöiden potea huonoa omatuntoa, jotka kokevat perheen, ystävien tai harrastusten olevan työtä tärkeämpi asia? Jaksaako sellainen työntekijä pidemmän päälle antaa kaikkensa, joka potee huonoa omatuntoa tekemättömistä töistä tai vaikkapa siitä, että ei sairaana tullut töihin? Laman seurauksena ja työkulttuurin muuttuessa olemme oppineet, ettei kukaan voi olla varma työpaikas taan. Osittain tämän takia monilla työpaikoilla pyritään itse loistamaan saattamalla muita huonoon va loon. Paras työkaverisi on usein valitettavasti myös pahin kilpailijasi. Kilpailu työpaikoilla ja työpaikoista on kovaa. Samaan aikaan kun keskustellaan työajan lyhentämisestä työaika on käytännössä monilla veny nyt kymmenen tai jopa kaksitoistatuntiseksi. Vaatimustasokin on kasvanut, kun pienemmällä työntekijä määrällä hoidetaan entisten lisäksi monet uudetkin tehtävät. Uuvuttavien työpäivien päätteeksi pitäisi sitten jaksaa aktiivisesti seurustella lähimmäisten kanssa ja osallistua kaikenlaisiin vapaa-ajan harrastuk siin. Sama ilmiö esiintyy myös omalla työpaikallani vaalien lähestyessä.
Eduskunnassa vaalikuume nousee hitaasti, mutta varmasti. Olen jo huomannut ensimmäiset oireet itsessäni. Arkadianmäen työyhteisö on hyvä esimerkki äärimmilleen viedystä yksilöiden taistelusta pisteiden keräilyssä. Vaikka yhteistyöllä aivan varmasti saavutettaisiin parhaat lopputulokset, niin yleisön odotuk set ja henkilöitynyt politiikka pakottaa meidät yksilösuorituksiin. Juuri hän, jonka kanssa minulla on eniten yhteistä on vaaleissa pahin kilpailijani. Tämä asetelma on omiaan vahingoittamaan yhteisiä ponnis tuksiamme yhteisten päämääriemme saavuttamiseksi. Minusta on masentavaa kuunnella kollegoideni kertovan kuinka heidän elämänlaatunsa on laskenut kansanedustajaksi tulemisen jälkeen. He eivät enää uskalla pysähtyä nauttimaan elämästä. Koko ajan jokin ajaa heitä hurjalla vauhdilla eteenpäin paikasta toiseen ja asiasta toiseen. Perhe, ystävät ja muut lähimmäiset saavat ne ajan rippeet, jotka jäävät maakuntamatkoilta, seminaareilta, messuilta, torikahveilta tai ulkomaanmatkoilta. Päivittäisessä työssä välkkyy taustalla tulevat vaalit, jotka tuntuvat lähenevän huimaa vauhtia. Niin monta ihmistä pitäisi tavata ja niin moneen asiaan perehtyä, että vuorokauden 24 tuntia eivät koskaan tunnu riittävän. Fyysisiä läsnä- ja poissaolojamme mitataan erittäin tarkasti ja niistä tehdään tilastoja suurin otsikoin iltapäivälehtiin, mutta kuka välittää meidän henkisestä läsnä- tai poissaolostamme? Peloissamme yritäm me vastata sitä kuvaa kansanedustajasta joka meistä on annettu, vaikka se ei aina tuntuisikaan niin raken tavalta. Jokaiselle suomalaiselle on hyödyksi, että eduskunta toimii tehokkaasti ja että saamme aikaan korkeatasoista ja tarkoituksenmukaista lainsäädäntöä. Tyhjä läsnäolo ja puhuminen puhumisen takia keskellä yötä tuottavat kyllä tilastomerkintöjä, mutta eivät välttämättä hyvää elämänsisältöä suomalaisille.
Useilla työpaikoilla haetaan tehokkuutta asettamalla työntekijät kilpailutilanteeseen toistensa kanssa. Periaatteessa pieni kilpailuhenki on varmaankin tuonut lisävipinää paikallaan polkeviin työyhteisöihin, mutta liikaa on liikaa. Kun toisten kanssa kilpaileminen estää hedelmällisen yhteistyön ja työkavereiden auttamisen, niin silloin ollaan väärillä raiteilla. Jokaisella tulisi olla oikeus tuntea itsensä tarpeelliseksi, mutta me tarvitsemme myös aikaa itsellemme ja perheillemme. Jos koko ajan tunnemme olevamme kilpajuoksijoita, niin emme koskaan pysty nauttimaan elämästä. Huono omatunto ei ole pidemmän päälle hyvä kannustin vaan energiavampyyri.



Kirjallinen kysymys: Asiakasnäkökulman puute Suomen terveyspalvelujärjestelmässä

Eduskunnan puhemiehelle
Kansallinen terveysprojekti toteaa, että "Suomessa tuotetaan väestöön suhteutettuna runsaasti terveyspalveluja muihin Pohjoismaihin verrattuna. Työntekijöitä on yhtä paljon tai enemmän kuin muissa Pohjoismaissa. Terveydenhuollon kustannukset ovat Pohjoismaista selvästi alhaisimmat ja EU-maiden kolmanneksi alhaisimmat. Suomalaisen terveyspalvelujärjestelmän lähtökohdat ovat verorahoitteisuus sekä valtion ohjaus- ja kuntien järjestämisvastuu. Kunnat voivat joko tuottaa palvelut itse tai ostaa ne haluamaltaan taholta." Kunnat ja valtio käyttävät Suomessa pienemmän osuuden BKT:sta terveydenhoitoon kuin esimerkiksi Yhdysvallat. Terveysprojektin ulkopuolelle jäi yksi tärkeä järjestelmäämme liittyvä asia: asiakasnäkökulma terveyspalvelujärjestelmässä.
Jos kunnan palvelutarjonta ei anna jostain syystä hoitoa, ei muista kunnista voi hakea apua, vaikka siellä resursseja olisikin. Potilas ei voi valita hoitopaikkaansa eikä hoitavaa lääkäriään. Muissa EU-maissa tämä on mahdollista. Potilas voi liian usein jäädä vaille tarvitsemaansa hoitoa, tai joutua odottamaan sitä liian kauan. Usein potilas joutuu hakeutumaan yksityiselle puolelle, joka voi olla taloudellisesti suuri rasite. Järjestelmämme on epätasa-arvoinen, ja usein hoidon odotusajat aiheuttavat myös pitkiä sairaslomia. Sairaslomalta voidaan joutua siirtymään suoraan eläkkeelle, mikä tulee kansantaloudellisestikin katsottuna hyvin kalliiksi, unohtamatta potilaan ja hänen perheensä kärsimää vahinkoa.
Kansallisen terveysprojekti toteaa myös, että "Terveysprojekti esittää hoidon saatavuuden parantamista. Kiireellinen hoito annetaan viivytyksettä. Muissa kuin päivystystilanteissa potilaan on saatava terveyskeskuslääkärin tai hoitajan ensiarvio kolmen päivän kuluessa yhteydenotosta ja erikoissairaanhoidon lääkärin ensiarvio kolmen viikon kuluessa lähetteen kirjoittamisesta. Lääketieteellisesti perusteltu hoito on annettava viimeistään kuuden kuukauden kuluessa hoitopäätöksestä. Mikäli kunta tai kuntayhtymää ei voi järjestää hoitoa määräajassa omassa yksikössään sen on järjestettävä se muualla (toisessa kunnallisessa yksikössä, yksityisellä tai kolmannella sektorilla) potilaan omavastuuosuuden muuttumatta. Periaate hoitoon pääsystä kohtuuajassa kirjataan lakiin vuoteen 2005 mennessä." Tässä ei kuitenkaan mainita mitään potilaan omasta mahdollisuudesta hakeutua muualle hoitoon. Esimerkiksi hoitovirhetapauksissa, joissa potilas on tehnyt saamastaan terveydenhuollosta kantelun, ja kantelu on todettu aiheelliseksi, hänellä tulisi ehdottomasti olla oikeus siirtyä potilaaksi jonnekin muualle. On usein vaikeaa saada takaisin luottamuksellista potilassuhdetta hoitovirheen ja kantelun jälkeen, ja potilas saattaa kohdata epäasiallista kohtelua entisessä hoitopaikassaan.
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Onko hallitus suunnittelemassa toimenpiteitä, jotta asiakasnäkökulma otettaisiin paremmin huomioon Suomen terveyspalvelujärjestelmässä?
Helsingissä 9 päivänä tammikuuta 2003
Janina Andersson /vihr



Vaaralliset hitaat trendit

Jos sammakko laitetaan kattilaan, jossa on tulikuumaa vettä, se vaistonvaraisesti hyppää heti siitä pois. Jos se taas laitetaan sopivan lämpöiseen veteen, jota hitaasti lämmitetään tulikuumaksi, niin se ei ymmärrä vaaraa ennen kuin on jo kuollut. Hitaat trendit ovat vaarallisimpia. Kun asiat menevät pikkuhiljaa huonompaan suuntaan, ei koskaan ole oikea aika puuttua kehitykseen, koska päälle kaatuvat ongelmat hoidetaan ensin.
Yksi hyvä esimerkki hitaasta trendistä on ilmastopolitiikka. Ruotsissa tuetaan maalämmön ja puun käyttöä pientalo-jen lämmityksessä - meillä uusiin pientaloihin asennetaan voittopuolisesti sähkölämmitystä. Keski-Euroopassa liikennettä ohjataan tietullien avulla kiskoille - meillä kumipyöräliikenne jatkaa paisumistaan ja yhdyskuntarakenne hajoamistaan. Toimettomuus ei ole turmiollista vain ilmakehää, vaan myös Suomen tulevaisuutta ajatellen: mitä kauemmin inves-toimme energiasyöppöihin rakenteisiin, sitä kalliimpaa sopeutumisesta tulee. Rataverkon hidas rapistuminen on sekä huonoa ilmastopolitiikkaa että huonoa aluepolitiikkaa. Maailman johtavat teollisuusmaat eli G7-maat esittävätkin maailmanlaajuista kerosiiniveroa saastuttavan lentoliikenteen rajoittamiseksi. Nopeat ratayhteydet jakavat tulevaisuudessa maakuntakeskukset menestyviin ja taantuviin. Maailmankaupan vapautuminen ajaa Suomen maatalouspolitiikan vääjäämättömiin vaikeuksiin. Hallitus odottelee toivoen, että neuvottelut maailmankaupan vapauttamisesta epäonnistuisivat kerta toisensa jälkeen. Kansanedustaja Erkki Pulliainen on esittänyt, että puoli miljoonaa hehtaaria peltoalasta siirrettäisiin energiakasvien viljelyyn. Se toisi työtä ja tulevaisuuden uskoa maaseudulle samalla kun se helpottaisi merkittävästi Suomen Kioto-tavoitteiden saavuttamista.
Hitaisiin trendeihin kuuluu myös aikuisiän diabeteksen yleistyminen, joka uhkaa kasvattaa terveydenhuollon menoja radikaalisti. Suurten ikäluokkien kunto heidän siirtyessään eläkkeelle ratkaisee vanhustenhoidon vaatiman rahamää-rän. Vaarallisiin trendeihin kuuluu myös nuorten ikäluokkien fyysisen kunnon heikkeneminen ja ylipainoisuuden yleistyminen. Lipposen hallituksen aikana laadittiin suunnitelmat kuntien aktivoimiseksi tukemaan ennaltaehkäisevää elämäntapaa ja liikuntaa suomalaisten terveydentilan parantamiseksi. Yksittäiselle kunnalle ennaltaehkäisy ei ole riittävän kannattavaa, koska suuri osa hyödystä valuu muuttoliikkeen mukana muualle. Mitäköhän näille suunnitelmille nyt kuuluu?
Huolestuttava trendi on myös mielenterveyssyillä myönnettyjen sairauseläkkeitten yleistyminen. Jotain olisi jo aika tehdä, erityisesti työelämän puolella.
Tuleva historiankirjoitus tulee arvioimaan hallituksia siitä, miten päättäväisesti ja oikea-aikaisesti ne ovat puuttuneet hitaisiin, kansakunnan hyvinvointia uhkaaviin vaaroihin. Nykyisellä hallituksellamme nämä toimet ovat vielä edessäpäin.



www.vihrealiitto.fi                         www.turunseudunvihreat.fi