Vihreiden politiikka yleensä

1. Vihreistä on tullut samanlainen puolue kuin kaikista muistakin.

Vastaus:

* Vihreä liitto on vuosien varrella muuttunut - maailmakin muuttuu! Seitsemän vuotta hallitusyhteistyössä osoitti Vihreiden olevan neuvottelukykyisiä ja -taitoisia ja osoitti, että pystymme myös kantamaan poliittista vastuuta. Myös vihreä puolue muovautui tuona aikana entistä enemmän yleispuolueeksi. Vihreistä tuli niin sanotusti salonkikelpoinen, mistä seurauksena on myös paikallistasolla tietty hyväksyntä: enää ei pidetä pienemmilläkään paikkakunnilla ihan höyrähtäneenä, jos ilmoittaa julkisesti kannattavansa vihreitä, tai jopa olevansa mukana vihreiden toiminnassa. Suunnitelmallista ja johdonmukaista toimintaa tarvitaan myös vihreissä. Emme me silti ole ihan samanlaisia kuin muut puolueet. Vihreät eroavat perinteisistä puolueista ainakin seuraavissa asioissa:
* Vihreät eivät ole tehneet valtionhallinnossa poliittisia virkanimityksiä.
* Vihreät eivät vaadi ryhmäkuria: eduskuntaryhmässä ja valtuustoryhmissä jokainen saa äänestää oman omantuntonsa mukaisesti - kuitenkin ryhmälle on etukäteen kerrottava, jos aikoo äänestää ryhmän enemmistön kannasta poiketen.
* Vihreiden toiminta on yksinomaan jäsenten ja aktiivien varassa. Meillä ei ole taustayhteisöjä, jotka tukisivat toimintaamme ja joiden kannat toisaalta ohjailisivat poliittisia kannanottojamme. Vihreät eivät siis ole minkään ryhmän etujärjestö.
* Ympäristö- ja ihmisoikeuskysymyksissä vihreiden politiikka on selvästi johdonmukaisempaa kuin yhdenkään muun puolueen.

2. Oppositiossa olevilla vihreillä ei ole tarjota aitoa vaihtoehtoa nykyiselle politiikalle.

Vastaus:

Eduskunnassa vihreät kansanedustajat vaikuttavat sekä julkisin teoin ja puhein että vaikuttamalla edustajakollegoihin ja ministereihin henkilökohtaisesti. Tulojen ja menojen suhteen tasapainotetun varjobudjetin avulla vihreät kansanedustajat pystyvät luomaan realistisen vaihtoehdon hallituksen politiikalle:

* Vihreät haluavat tehdä rakentavaa oppositiopolitiikkaa. Opposition tehtävä on tehdä hallituksen olo vaikeaksi, ei kiihottamalla kansaa katteettomilla lupauksilla, vaan osoittamalla hallituksen politiikalle todellisia vaihtoehtoja niin, että hallituspuolueidenkin edustajat alkavat epäillä omaan linjaansa.
* Oppositiossa ei ole järkeä ampua kaikkea mikä liikkuu. Hallituksen yksittäisten esitysten rökittämisen sijaan kannattaa keskustella elämänarvoista rohkeasti. Ajetaan esimerkiksi työajan lyhentämistä, sillä rennompi elämä tekee meistä onnellisempia kuin suuri tavaramäärä, minkä lisäksi se on luonnon kannalta parempi ratkaisu.
* Varjobudjetti sitoo vihreiden kädet: emme voi samanaikaisesti esittää, että kakku on sekä säästettävä että syötävä, mihin moni oppositiopuolue on sortunut.
* Hallituksen toiminnassa riittää arvosteltavaa. Hallitus on täysin epäonnistunut mm. työllisyyspolitiikan hoidossa. Hallitus ei ota vakavasti kasvavaa työttömyyttä. Vihreät esittävät työllisyyden parantamisen lääkkeeksi esimerkiksi palvelualan työpaikkojen lisäämistä kuntataloutta elvyttämällä ja matalatuottoisen työn tukemisella.

Asioita, joita vihreät edistävät eduskunnassa:

* vihreä verouudistus eli työn verotuksen alentaminen ja ympäristöverojen korottaminen
* tuloveron alennusten kohdentaminen selkeämmin pieni- ja keskituloisiin ja matalatuottoisen työn työnantajamaksujen alentaminen.
* sosiaaliturvan selkiyttäminen ja uudistaminen perustuloon pohjautuvaksi järjestelmäksi
* samaa sukupuolta parien adoptio-oikeuden takaaminen perheen sisällä
* maatalouden ympäristötukien painottaminen enemmän luomutuotannon tukemiseen
* kansallisen metsäohjelman mukaisen luonnonsuojeluohjelmien hoitoon ja käyttöön tarkoitetun rahoitusohjelman sisällyttäminen valtion budjettiin. Luonnonsuojelualueiden hoitomäärärahojen korottaminen
* jäteveron laajennus koskemaan myös suurteollisuuden kaatopaikkoja
* kehitysyhteistyömäärärahojen bkt-osuuden nostaminen 0,7 % tasolle
* opiskelijoiden aseman parantaminen mm. asumislisää korottamalla

3. Vihreiden olisi pitänyt lähteä hallituksesta heti, kun hallitus päätti esittää ydinvoimalan rakentamista / Vihreiden ei olisi pitänyt lähteä hallituksesta ollenkaan.

Vastaus:

* Jälkikäteen on helppo jossitella! Vihreiden tärkein tavoite oli torjua ydinvoiman lisärakentaminen eduskunnassa. Hallituksen tekemän päätöksen jälkeen katsottiin, että vihreät voisivat vaikuttaa ydinvoimataistelun viime metreihin parhaiten hallituksesta käsin.
* Hallitus toimi ydinvoimahakemuksen käsittelyssä niin kuin oli ennalta sovittu hallitusneuvotteluissa. Hallitusohjelmaan ei ollut kirjattu ydinvoimasta mitään, mutta keskusteluissa oli sovittu, että asia tuodaan eduskunnan päätettäväksi, jos teollisuus jättää lupahakemuksen. Eduskunnassa hallituspuolueiden kansanedustajilla oli vapaat kädet. Hallituksen päätös esittää lisäydinvoimaa ei ollut vihreille mieleinen: ministerimme äänestivät sitä vastaan ja jättivät päätöksestä eriävän mielipiteen. Hallituksen toiminta sinänsä ei ollut hallituksen pelisääntöjen tai hallitusohjelman vastaista eikä vihreillä siten ollut tarvetta protestoida hallituksen toiminnasta.
* Eduskunnan tekemä ydinvoimapäätös linjasi Suomen energiapolitiikkaa suuntaan, jota vihreät eivät katsoneet voivansa tukea. Linjaus vei pohjan vihreiden uskottavalta toiminnalta nykyisessä hallituskoalitiossa. Kompromissit ovat hallitusyhteistyössä välttämättömiä, mutta niilläkin on oltava rajat. Yksi rajoista on se, että mennään eteenpäin eikä taaksepäin!
* Vihreiden jääminen hallitukseen olisi tehnyt meistä ydinvoiman kansainvälisen ekomerkin.

4. Vihreät olivat hallituksessa täysin turhaan: mitään ei saatu aikaiseksi vihreille tärkeissä kysymyksissä.

Vastaus:

Erittäin monissa kysymyksissä vihreät saivat aikaan tyydyttävän tuloksen käymällä sitkeitä neuvotteluja, jotka eivät näkyneet dramaattisina julkisuusnäytelminä. Esimerkkejä tällaisista kysymyksistä ovat:

Asioita, joita vihreät ovat ajaneet ja saavuttaneet hallituksessa ollessaan:
* uusi luonnonsuojelulaki (1996) ja ympäristönsuojelulaki (2000)
* Itämerensuojelu-ohjelma, josta hallitus sai WWF:n kansainvälisen Gift to the Earth -palkinnon (2002)
* uusi maankäyttö- ja rakennuslaki, joka velvoittaa kunnat ottamaan kuntalaiset mukaan kaavoitukseen
* luonnonsuojelun rahoitusohjelma, jolla rahoitetaan tähän mennessä päätettyihin luonnonsuojeluohjelmiin kuuluvien maiden lunastus valtiolle tai rauhoitus
* Suomen ensimmäiset hylkeidensuojelualueet
* puuhake-energiaa ja tuulivoimaa suosivat muutokset energiaveron rakenteeseen
* vanhojen metsien suojeluohjelma
* kansallinen terveyshanke, jossa tavoitteena hoidon saatavuuden ja laadun turvaaminen riippumatta asiakkaan maksukyvystä
* Kunnallisen hammashuollon laajentaminen
* laatusuositukset vanhusten hoidosta ja mielenterveyspalveluista
* huumehoitojen lisääminen, korvaus- ja ylläpitohoitojen salliminen
* Varhaiskasvatuksen valtakunnalliset linjaukset
* kehitysyhteistyön tavoitteiden ja toimintatapojen uudistaminen
* kehitysyhteistyön määrärahat kasvoivat vihreiden hallitusvastuun aikana 68 % eli 194 miljoonaa euroa (1,2 mrd. mk)
* samaa sukupuolta olevien parien oikeus rekisteröidä parisuhteensa

Tarvittaessa vihreät ovat kuitenkin olleet valmiit myös julkisiin kiistoihin, joiden tuloksena on päätetty esimerkiksi seuraavia asioita:

* Puhtaasti luontoarvoihin perustuvaa Natura -luonnonsuojeluohjelmaa ei vesitetty Kokoomuksen ja MTK:n vaatimalla tavalla.
* Kansallisessa ilmastostrategiassa hallitus esitti kahta tasavertaista vaihtoehtoa, joilla Suomi pystyy täyttämään Kioton ilmastosopimukseen liittyvät sitoumuksensa ilmastopäästöjen vähentämisestä. Näin osoitettiin, että Kioton velvoitteet olisi pystytty täyttämään myös ilman lisäydinvoimaa.

6. Väite: Kaikenlaiset yhden asian liikkeet (esim. asukasliikkeet) ja kansanäänestykset murentavat demokraattista päätöksentekojärjestelmää.

Vastaus:

* Edustuksellinen demokratia tarvitsee rinnalleen aktiivisia kansalaisia ja vilkasta keskustelua yhteisesti tärkeiksi koetuista asioista. Kansalaisilla on oltava mahdollisuus vaikuttaa itseään koskeviin asioihin ja saada äänensä kuuluviin myös vaalien välillä. Kansalaisjärjestöt kanavoivat osittain tätä kansalaisten aktiivisuutta ja tuovat päättäjien tietoon kansalaisten huolen suomalaisten yhteiskuntaa koskevista epäkohdista. Päätöksenteon avoimuus ja hyvä yhteistyöhenki ovat avainasemassa.
* Kansalaisjärjestöt ja erilaiset liikkeet nostavat julkiseen keskusteluun tärkeiksi koettuja kysymyksiä. Ne pitävät päättäjät hereillä!
* Kansalaispalaute tuo päättäjille ja virkamiehille lisää tietoa siitä, minkälaisia vaikutuksia erilaisilla hankkeilla olisi paikallisten ihmisten elämään.
* Jo nyt on kuntalaissa mahdollisuus tehdä kuntalaisaloitteita, ja 5 % kuntalaisista voi vaatia kansanäänestystä tärkeäksi katsomastaan aiheesta. Myös valtakunnan ja EU:n tasolle tulee kehittää tällaisia suoran demokratian välineitä
* Kansalaisille on avattava suoria osallistumismahdollisuuksia esim. EU:n laajuisten kansanäänestysten ja kansalaisaloitteiden kautta.
* Päätöksenteon läpinäkyvyyttä tukeva asiakirjojen julkisuus yhtälailla kotimaassa, kuin kaikilla EU:n toiminnan alueilla on perusedellytys sille, että kansalaiset voivat seurata päätöksentekoa ja vaikuttaa siihen.

7. Vihreät ovat fanaattisia EU:n liittovaltiokehityksen kannattajia.

Vastaus:

* Vihreille liittovaltiokehitys ei ole arvo sinänsä. Tärkeää on se, että EU voi toimia tehokkaasti niissä asioissa, jotka jäsenmaat ovat päättäneet antaa unionin toimivallan piiriin.
* Vihreiden mielestä tarvitaan Euroopan tason päätöksiä niin ympäristö- ja pääomaverojen minimitasoista kuin sosiaalisista oikeuksistakin. Näin estetään jäsenmaiden välinen epäterve kilpailu, jossa ne alentavat verotustaan ja ympäristönormejaan saadakseen yrityksiä ja investointeja alueelleen. Tällainen kilpailu vaarantaa ympäristön tilan ja murentaa hyvinvointivaltion rahoituspohjan. Siksi tarvitaan tehokasta päätöksentekoa EU-tasolla. Vihreiden mielestä määräenemmistöpäätösten alaa tulee lisätä näissä kysymyksissä. On turhauttavaa, jos yksittäinen jäsenmaa voi yksin kaataa muiden kannattaman päätöksen.
* EU:ssa tavarat, palvelut, pääoma ja ihmiset voivat liikkua vapaasti maasta toiseen. Markkinoiden vapaus ei saa olla ympäristöstä huolehtimisen este. EU:n tulee säätää yhteiset ympäristön suojelua koskevat miniminormit ja riittävän korkeat energia- ja ympäristöverojen vähimmäistasot.
* Toisaalta vihreiden mielestä sosiaalisia peruspalveluja, terveydenhuoltoa, koulutusta ja kulttuuripalveluja sekä niiden rahoitusta ja rakennetta koskevat päätökset tulee jatkossakin jättää päätettäväksi joko kansallisella tai kuntatasolla.
* EU tarvitsee perustuslakia selkiyttämään unionin ja jäsenvaltioiden välistä työnjakoa kuten myös EU:n monimutkaista päätöksentekojärjestelmää. Oikeus päättää siitä, mitkä asiat kuuluvat EU:n päätösvaltaan, tulee säilyä jäsenvaltioilla.
* Vihreiden mielestä EU:n yhteistyön syveneminen voi edetä vain niin nopeasti kuin sen jäsenvaltiot ja niiden kansalaiset ovat valmiita
* Vihreät kannattavat Euroopan parlamentin vallan kasvattamista, koska parlamentti on ainoa suoraan kansan valitsema EU:n päätöksentekoelin. On tärkeää huolehtia Suomessa siitä, että eduskunta on tiiviisti mukana Suomen EU-kantojen muotoilussa ja pystyy valvomaan hallituksen toimia.
* Vihreiden EU-poliittiset linjaukset on helposti luettavissa keväällä 2004 hyväksytyssä tuoreessa EU-poliittisessa ohjelmassa

8. Väite: Vihreillä ei ole selkeää kantaa Suomen Nato-jäsenyyteen.

Vastaus:

* Vihreiden Nato-kanta on selkeä: Liiton periaateohjelmassa samoin kuin turvallisuuspoliittisessa ohjelmassa todetaan, ettei Suomen tule hakea sotilasliitto Naton jäsenyyttä. Sen sijaan kansainvälisen turvallisuuden rakentamisessa on vahvistettava Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön Etyjn ja YK:n roolia.
* Naton on muutoksen tilassa. Myös Venäjän kansainvälinen asema ja sen suhde Natoon on muuttumassa. Nämä kehityssuunnat saattavat tulevaisuudessa muuttaa järjestön luonnetta ja murentaa niitä perusteita, joille Nato kylmän sodan aikana rakennettiin. Toistaiseksi Nato on kuitenkin USA:n johtama sotilasliitto, jonka jäsenyys ei lisäisi Suomen turvallisuutta. Suomen turvallisuuspoliittinen vaikutusvalta turvataan parhaiten diplomatialla ja viisaalla ulkopolitiikalla.
* Nato on muuttunut yhä suuremmassa määrin kriisinhallintaorganisaatioksi. Suomi voi halutessaan osallistua Nato-johtoisiin operaatioihin ja myös siten kantaa vastuunsa kansainvälisestä kriisinhallinnasta Naton rauhankumppanuusohjelman kautta, ilman Nato-jäsenyyttä. Suomen on seurattava Naton kehitystä ja tehtävä yhteistyötä mielekkäiksi katsomissaan asiakokonaisuuksissa.
* Vihreiden mielestä mitä vähemmän maailmassa aseisiin käytetään rahaa, sen parempi. Paine puolustusmenojen kasvuun eurooppalaisissa Nato-maissa on lisääntymässä.

9. Vihreät romuttavat Suomen puolustusta ajamalla miinakieltoa. Puolustusjärjestelmä ei toimi ilman miinoja, eivätkä miinat aiheuta Suomessa ongelmia.

Vastaus:

* Henkilömiinat vammauttavat ja tappavat siviilejä eri puolilla maailmaa joka päivä. Ainoa tapa puuttua tähän ongelmaan on kieltää koko maailmassa kaikki henkilömiinojen tuotanto, niiden levittäminen, myyminen ja käyttö. Jo yli 140 maata onkin sitoutunut Ottawan miinakieltosopimukseen ja miinojen hävittämisprosessiin. Kansainvälisen miinasopimuksen aikaansaamiseksi kampanjoinut ryhmä on saanut Nobelin rauhanpalkinnon työstään.
* Suomi on Latvian lisäksi ainoa EU-maa, joka ei ole allekirjoittanut Ottawan sopimusta. Globaalista näkökulmasta Suomi toimii tällä hetkellä itsekkäästi, sillä jättäessään sopimuksen allekirjoittamatta Suomi käytännössä puolustaa miinojen käyttöä. Suomen velvollisuus olisi sen sijaan edistää miinasopimuksen voimaantuloa maailmanlaajuisesti.
* Suomen on liityttävä Ottawan sopimukseen vuonna 2006. Ottawan sopimuksen allekirjoittamisen jälkeen on vielä neljä vuotta aikaa orientoitua uuteen tilanteeseen. Siksi on ennenaikaista, että nyt laitettaisiin hallituksen kaavailujen mukaisesti 300 miljoonaa lisäeuroa korvaaviin järjestelmiin.Euroopan ja Suomen uhkakuvat ovat muuttumassa ja miinojen merkitys turvallisuuden takaajana on vähentynyt. Odotettavissa ei ole massiivista maa-armeijan hyökkäystä Venäjän suunnasta, joten Venäjä-uhka ei ole sellainen, jota torjutaan maamiinoilla. Sen sijaan uhkakuvia hallitsee esimerkiksi kansainvälinen terrorismi. Koska Euroopan ja Suomen uhkakuvat ovat muuttumassa, tarkemmin analysoitava maahamme kohdistuvat uhat ja mitkä ovat ne toimenpiteet, jotka edistäisivät turvallisuutta parhaiten.

10. Vihreitä on liian moneksi - yksi sanoo yhtä, toinen toista

Vastaus:

* Vihreitä on moneksi! Tämä on puolueen rikkaus. Keskeisistä asioista olemme kuitenkin pääosin samaa mieltä. Niistä linjauksista voi lukea mm. puolueen periaateohjelmasta.
* Joissakin eettisissä kysymyksissä vihreät toimijat ovat niin vahvasti erimielisiä, ettei puolue ole ottanut yhtä kantaa niihin. Tällaisia kysymyksiä ovat mm. kauppojen sunnuntain aukiolo, kirkon ja valtion erottaminen, prostituutio (oston kriminalisointi), eutanasia ja viinin tulo maitokauppaan. Näistäkin asioista kuitenkin keskustellaan vilkkaasti puolueen sisällä.
* Vihreissä käydään ankaraa kädenvääntöä keinoista, joilla yhteiskunnallisia ongelmia voidaan ratkoa - periaatteen tasolla olemme yleensä hyvin yhtä mieltä. Esim. onko prostituoidun palvelujen ostamisen kriminalisointi oikea ratkaisu, jos halutaan torjua naiskauppaa, parantaa prostituoitujen sosiaalista ja terveydellistä asemaa tai turvata katujen naisrauha.
* On kuitenkin hyvä muistaa, että monissa kysymyksissä, joissa muiden puolueiden eduskuntaryhmät ovat hajalla, vihreät ovat äänestäneet yhtenä rintamana. Tällaisia kysymyksiä ovat mm. ydinvoima ja seksuaalivähemmistöjen oikeudet.

11. Vihreät ovat Helsinki-keskeisiä eikä heitä aidosti kiinnosta koko maan kysymykset.

Vastaus:

* Eduskunnassa on vihreä kansanedustaja mm Pohjois-Karjalan ja Oulun vaalipiireistä. Eduskunnassa tehdään valtakunnallista politiikkaa.
* Helsingin kunnallispolitiikassa toimivat Helsingin Vihreät ovat Helsingin suurimpia puolueita ja mediassa hyvin näkyviä toimijoita Helsingin sisäisissä asioissa. Helsingin vihreiden kamppailuista kirjoitetuista lehtijutuista saattaa joskus saada sellaisen väärän kuvan, että ao. asioissa toimijana on Vihreä liitto puolueena.



www.vihrealiitto.fi                         www.turunseudunvihreat.fi