Ympäristö

Energia

Liikenne

Itämeri


Kyselytunnin satoa: Suomen hiilidioksidipäästöt

janinakalassa1

19.02.2004 Sain kysyttyä hallitukselta eduskunnan kyselytunnilla Suomen hiilidioksidipäästöistä. Laitan oheen puheenvuoroni ja niihin saamani vastaukset!
Kokonaisuudessaan keskustelu on luettavissa eduskunnan kotisivuilla (PTK 12/2004).

N:o 13) Suomen hiilidioksidipäästöt Janina Andersson /vihr:
Arvoisa puhemies!
Suomen hiilidioksidipäästöt nousivat viime vuonna rajusti. Vuonna 2000 olimme Kioto-tavoitteessa, mutta sen jälkeen päästöt ovat nousseet joka vuosi. Päästövähennysten toteuttamisessa on vetovastuussa kauppa- ja teollisuusministeriö, joka nyt näyttää siis epäonnistuneen. Kysynkin pääministeri Vanhaselta:
Olisiko syytä nyt siirtää pois tämä vetovastuu KTM:ltä vaikkapa ympäristöministeriölle?
Pääministeri Matti Vanhanen :
Arvoisa puhemies! Asian valmistelu kuuluu kauppa- ja teollisuusministeriölle. Näin se on ollut aikaisemminkin. Suomi on valmistautumassa Kioton pohjalta ja EU:n sisällä tehdyn taakanjaon kantamiseen tehtyjen sitoumusten puitteissa. Hallituksen peruslinja tätä taakanjakoa jaettaessa Suomessa on se, että pyrimme tekemään mahdollisimman paljon tilaa tehtyjen sitoumusten antamissa raameissa Suomen teollisuuden tuotannon kasvattamiselle.
Janina Andersson /vihr:
Arvoisa puhemies! Jotta ilmastomuutos saataisiin hillityksi semmoiselle tasolle, että ihmiset, yhteiskunta ja talous sen kestäisivät, niin päästöjä tulee leikata erittäin reippaasti. Ruotsissa onkin nyt sitten asetettu semmoinen tavoite, että vuoteen 2050 mennessä puolet tulee leikata ja Britanniassa jopa 60 prosenttia tullaan leikkaamaan. Suomessa ministeri Pekkarinen voivottelee jo siitä, että ne eivät saa kasvaa enää.
Ministeri Pekkarinen, jos nyt tärvelemme maapallon, minne ehdotatte, että me muutamme sen jälkeen koko ihmisyhteiskunnan?
(Eduskunnasta: Jyväskylään! - Naurua)
Kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarinen :
Arvoisa puhemies! Kannatan lämpimästi sitä ajatusta, että maapalloa ei saastuteta. Kernaasti yhdyn kaikkiin niihin, jotka tämän näkemykset jakavat. Olen myös sitä mieltä, että Kioton pyrkimykset ja tavoitteet ovat aivan hyviä ja oikeita. Edelleen olen sitä mieltä, että Suomi on tehnyt tietyt sitoumukset ja niiden kanssa pitää nyt vain elää, mutta olen myös sitä mieltä, että se taakka, mikä Suomen kannettavaksi tuli, oli kyllä aika kova taakka, josta todisteita löytyy tänään yllin kyllin. Se on toinen asia. Sen kanssa on nyt elettävä.
Suomi on paraikaa valmistautumassa päästökauppaan ja sitä kautta askeleitten ottamiseen sitä tietä, joka vie siihen, että 2008-2012 välisenä aikana keskimäärin meillä päästöt ovat vuoden 1990 tasolla. Se on muuten kova taso. Ruotsi, johon viittaatte, sai tavoitteeksi vuoden 90 tason plus neljä prosenttiyksikköä lisää. Jos Suomella olisi sama tavoite, sen kanssa olisi erittäin paljon helpompi elää. Varmaan pärjättäisiin kohtuullisen hyvin vastaavalla tavoitteella.



Vaaralliset hitaat trendit

Jos sammakko laitetaan kattilaan, jossa on tulikuumaa vettä, se vaistonvaraisesti hyppää heti siitä pois. Jos se taas laitetaan sopivan lämpöiseen veteen, jota hitaasti lämmitetään tulikuumaksi, niin se ei ymmärrä vaaraa ennen kuin on jo kuollut. Hitaat trendit ovat vaarallisimpia. Kun asiat menevät pikkuhiljaa huonompaan suuntaan, ei koskaan ole oikea aika puuttua kehitykseen, koska päälle kaatuvat ongelmat hoidetaan ensin.
Yksi hyvä esimerkki hitaasta trendistä on ilmastopolitiikka. Ruotsissa tuetaan maalämmön ja puun käyttöä pientalo-jen lämmityksessä - meillä uusiin pientaloihin asennetaan voittopuolisesti sähkölämmitystä. Keski-Euroopassa lii-kennettä ohjataan tietullien avulla kiskoille - meillä kumipyöräliikenne jatkaa paisumistaan ja yhdyskuntarakenne hajoamistaan. Toimettomuus ei ole turmiollista vain ilmakehää, vaan myös Suomen tulevaisuutta ajatellen: mitä kauemmin inves-toimme energiasyöppöihin rakenteisiin, sitä kalliimpaa sopeutumisesta tulee. Rataverkon hidas rapistuminen on sekä huonoa ilmastopolitiikkaa että huonoa aluepolitiikkaa. Maailman johtavat teollisuusmaat eli G7-maat esittävätkin maailmanlaajuista kerosiiniveroa saastuttavan lentoliikenteen rajoittamiseksi. Nopeat ratayhteydet jakavat tulevaisuudessa maakuntakeskukset menestyviin ja taantuviin. Maailmankaupan vapautuminen ajaa Suomen maatalouspolitiikan vääjäämättömiin vaikeuksiin. Hallitus odottelee toivoen, että neuvottelut maailmankaupan vapauttamisesta epäonnistuisivat kerta toisensa jälkeen. Kansanedustaja Erkki Pulliainen on esittänyt, että puoli miljoonaa hehtaaria peltoalasta siirrettäisiin energiakasvien viljelyyn. Se toisi työtä ja tulevaisuuden uskoa maaseudulle samalla kun se helpottaisi merkittävästi Suomen Kioto-tavoitteiden saavuttamista.
Hitaisiin trendeihin kuuluu myös aikuisiän diabeteksen yleistyminen, joka uhkaa kasvattaa terveydenhuollon menoja radikaalisti. Suurten ikäluokkien kunto heidän siirtyessään eläkkeelle ratkaisee vanhustenhoidon vaatiman rahamäärän. Vaarallisiin trendeihin kuuluu myös nuorten ikäluokkien fyysisen kunnon heikkeneminen ja ylipainoisuuden yleistyminen. Lipposen hallituksen aikana laadittiin suunnitelmat kuntien aktivoimiseksi tukemaan ennaltaehkäisevää elämäntapaa ja liikuntaa suomalaisten terveydentilan parantamiseksi. Yksittäiselle kunnalle ennaltaehkäisy ei ole riittävän kannattavaa, koska suuri osa hyödystä valuu muuttoliikkeen mukana muualle. Mitäköhän näille suunnitelmille nyt kuuluu?
Huolestuttava trendi on myös mielenterveyssyillä myönnettyjen sairauseläkkeitten yleistyminen. Jotain olisi jo aika tehdä, erityisesti työelämän puolella.
Tuleva historiankirjoitus tulee arvioimaan hallituksia siitä, miten päättäväisesti ja oikea-aikaisesti ne ovat puuttuneet hitaisiin, kansakunnan hyvinvointia uhkaaviin vaaroihin. Nykyisellä hallituksellamme nämä toimet ovat vielä edessäpäin.



Kirjallinen kysymys "Tuhoisat kalastustekniikat ja syvänmeren biodiversiteetin suojelu"

Jätin 26.4.2005 kirjallisen kysymyksen tärkeästä ympäristöaiheesta, syvänmeren biodiversiteetin suojelusta ja tiettyjen kalastustekniikoiden vaikutuksesta merivuorten korallimuodostumien tuhoutumiseen. Kysymys on ohessa, päivitän vastauksen tänne päiväkirjaan niin pian kuin sen ministeriöltä saan.

KIRJALLINEN KYSYMYS
Tuhoisat kalastustekniikat ja syvänmeren biodiversiteetin suojelu

Eduskunnan puhemiehelle

Syvänmeren alueet ovat olleet tieteen tavoittamattomissa aivan viime vuosikymmeneen asti. Tutkimustulokset osoittavat, että syvänmeren monimuotoisuus on erittäin rikasta ja verrattavissa sademetsien monimuotoisuuteen. Erityisen lajirikkaita ovat syvänmeren merivuorten korallimuodostumat, joiden yhteydessä elää runsaasti niin selkärangattomia kuin myös taloudellisesti arvokkaita kalalajeja. Syvänmeren eliöille on olennaista niiden korkea ikä sekä hidas kasvu.

Aivan viime vuosikymmeniin asti syvänmeren alueet ovat olleet ihmisten haitallisten toimintojen ulkopuolella. Teknologian kehityksen myötä kalastuslaivastot kykenevät nyt kalastamaan myös syvänmeren merivuorten alueilla. Yli 1100 kansainvälistä merentutkijaa huomioivat vetoomuksessaan YK:n biodiversiteettikokoukselle helmikuussa 2004, että nimenomaan syvänmeren merivuorten pohjatroolaus on kaikkein vakavin tämänhetkinen uhka syvänmeren biodiversiteetille. Tutkimukset osoittavat, että merivuorilla esiintyvät ainutlaatuiset koralliriutat ovat kärsineet suunnattomasti pohjatroolauksen vaikutuksesta. Lajeja, jotka ovat usein endeemisiä oli ominaisia yksittäisille vuorille, on menetetty ennen kuin ne on voitu edes tunnistaa tieteellisesti.

Tieteellisiä suosituksia noudattaen biodiversiteettisopimuksen osapuolet päättivät helmikuussa 2004 vedota YK:n yleiskokoukseen välittömän syvänmeren pohjatroolauskiellon eli moratorian aikaansaamiseksi. Moratoria antaisi tutkijoille aikaa kartoittaa yksityiskohtaisemmin mitkä alueet ovat kaikkein haavoittuvimpia sekä päättää pitkän tähtäimen toimenpiteistä syvänmeren biodiversiteetin suojelemiseksi. Valitettavasti viimeisin YK:n yleiskokous ei onnistunut saattamaan voimaan toimenpiteitä syvänmeren suojelun edistämiseksi, vaan vetosi sen sijaan alueellisiin kalastusjärjestöihin tilanteen huomioimiseksi.

Valitettavasti alueelliset kalastusjärjestöt eivät ole ratkaisu tähän ongelmaan. Yli 30:stä kalastusjärjestöstä vain viidellä on toimivalta puuttua syvänmeren pohjatroolaukseen ja säännöstellä sitä. Lisäksi on merialueita, jotka jäävät kokonaan kalastusjärjestöjen ulkopuolelle sekä maita, jotka eivät ole osallisina kalastusjärjestöissä ja joiden lippujen alle pohjatroolialukset voivat siirtyä. Lisäksi uusien kalastusjärjestöjen perustaminen ja jo olemassa olevien toimivallan lisääminen on erittäin aikaa vievä prosessi, eikä siis kykene ratkaisevasti muuttamaan tilannetta lyhyellä aikavälillä.

Kansallisen toimivallan ulkopuoliset merialueet ovat koko ihmiskunnan omaisuutta ja siten niiden säilyttäminen koko ihmiskunnan hyväksi on meidän vastuullamme. Tällä hetkellä syvänmeren pohjatroolausta harjoittaa vain noin 11 maata ja saaliin taloudellinen arvo on mitätön verrattuna siihen tuhoon jota se aiheuttaa. Tuhoon, jota ei koskaan voitaisi sallia maanpäällisillä alueilla. On siis velvollisuutemme toimia kiireellisesti tämän koko ihmiskunnan yhteisen perinnön suojelemiseksi.

EU-komission merioikeuslain työryhmä (EU Comission working group on the Law of the Sea, COMAR) kokoontuu jälleen 13.5.2005 päättääkseen toimenpiteistä syvänmeren biodiversiteetin suojelemiseksi kansallisen toimivallan ulkopuolisilla merialueilla. Kokous päättää myös EU:n kannasta YK:n alaisen syvänmeren pohjatroolauksen moratorian suhteen.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Aikooko hallitus ohjeistaa Suomen COMAR-delegaation edistämään aktiivisesti sekä EU:n että YK:n työtä ja kannanmuodostusta tulevia kokouksia varten siten, että niin lyhyen kuin keskipitkän ja pitkän aikavälin toimenpiteisiin tartutaan välittömästi syvänmeren biodiversiteetin suojelemiseksi, mukaan lukien YK:n alainen moratoria pohjatroolaukselle kansallisen toimivallan ulkopuolisilla merialueilla?

Helsingissä 26 päivänä huhtikuuta 2005

Janina Andersson /vihr



www.vihrealiitto.fi                         www.turunseudunvihreat.fi